keskiviikko 18. marraskuuta 2009

Mikä on median vaikutin?

Medialla tuntuu olevan dilemma: vallassa olevaa porvarikoalitiota tulisi haukkua, mutta inhottaa tehdä sitä johtavan oppositiopuolueen SDP:n hyväksi. Mikään ei tunnu olevan niin vastenmielistä, kuin tylsä ja inhorealistinen sosialidemokraattinen aate.

Ajankohtainen kakkonen kokosi 17.11. suureen studiokeskusteluunsa suuren joukon mediavaikuttajia, alan tutkijoita ja pari poliitikkoa pohtimaan teemaa "media ja valta". Yleinen teesi oli, että koska oppositio on niin hampaaton, pitää median ottaa sen rooli haltuunsa (ja kirjoittaa lautakasoista, taiteenostoista ja muista politiikan ydinkysymyksistä).

Kuitenkin johtavat mediat ovat vaienneet johdonmukaisesti mm. Jutta Urpilaisen ja Ari Korhosen varoittelut koskien taantumaa (loppukesä 2008), vääriä veronalennuksia sekä elvytyksen puutetta. Kun Euroopan komissio moittii porvarihallitusta, vain HS kirjoittaa asiasta ja sekin ikään kuin pelin keksijänä. Oppositio onkin hampaaton jos se vaietaan jatkuvasti.

SDP:llä on oma linja verotuksen toteuttamiseksi, kuntien tukemiseksi ja palvelujen turvaamiseksi. Se järjestää aiheesta tiedotustilaisuuksia, mutta sisältö ilmeisesti ylittää median edustajien vastaanottokyvyn. Sen sijaan Timo Soinin reppavat hokemat aiheuttavat iloisia huudahduksia ja kätten taputuksia. Taitaa olla riittävän yksinkertaista. Mutta mitä hän esittikään.

Päätoimittaja Lasse Virtanen kirjoittaa jälleen kerran SDP:n "linjakriisistä" (Aamuset 18.11.2009). Kaikilla muilla on omia vaihtoehtoja mutta SDP vain keskittyy kertomaan, mitä vikaa niissä on.

Ensinnäkin, SDP:llä on omia tavoitteita koskien julkisen sektorin toimintakyvyn kehittämistä, mutta ne eivät ole kovinkaan radikaaleja. Pitäisikö sitten olla? Toiseksi, politiikan agendan määrittää suurin puolue Kokoomus ja esittelijänä toimiva kaupunginjohtaja. Kokoomus kyllä esittää muutoksia, mutta eiväthän ne mitään säästä. Tai säästää pitkällä jänteellä kun palveluista täytyy luopua kun niihin ei enää ole varaa. Siihenkö Aamuset ja muu media tähtää?

Media tuntee oman valtansa. Potkimalla ja ennen muuta vaientamalla demareita viestimet ottavat osaa omistajiensa talkoisiin, joilla luodaan kaupallisempaa yhteiskuntaa - yhteiskuntaa jossa ostetaan enemmän ilmoitustilaa ja maksetaan vähemmän veroja.

keskiviikko 11. marraskuuta 2009

Millä saa säästöjä, millä ei?

Turun kaupunki on korviaan myöten taloudellisissa vaikeuksissa. Se on elänyt yli varojensa jo pitkään. Kaupunkilehti Turkulainen otti pääkirjoituksessaan kantaa talouden tasapainottamislääkkeisiin tavalla, joka saa epäilemään, että kirjoituksen on laatinut lehden päätoimittaja, Kokoomuksen entinen kaupunginvaltuutettu Pauli Komsi.

"Veroja korottamalla heikennetään kuntalaisten ostovoimaa, eikä se siksi kannata". Valtiohan on keventänyt hyväosaisten verotusta rankalla kädellä ja rahoittanut sen velkarahalla. Siitä huolimatta Euroopan Komissio huomauttaa, ettei Suomi ole sijoittanut velkarahaansa elvyttäviin toimiin. Ollaanko siellä taitamattomia, vai? Miksi tätä viestiä ei ole juurikaan uutisoitu?

Samalla kun verojen korottaminen saa moitteet (mukavaahan se olisi laskea, mutta palvelujen turvaaminenkin olisi mukavaa) Turkulainen moittii myös sitä, ettei rakenteellisia muutoksia sallita. Näiksi luetellaan Myllykodin myyminen torppaaminen ja 450 hajallaan sijaitsevan vuokra-asunnon myymisen epäileminen. Rakenteellisia uudistuksia? Onhan ne sitä, jos halutaan heikentää kunnan tarjoamia palveluja entisestään.

Mainitut 450 asuntoa ovat ne kaikkein tuottavimmat, joiden tuotolla kunnostetaan halvempien vuokratalojen remontit. Onhan sekin rakenteellista uudistamista, jos päästetään asunnot niin huonoon kuntoon, ettei niissä voi enää asua. Myynti saatetaan joutua tekemään sillä ehdolla, että asukkaiden asuminen ja vuokrataso turvataan, ja sillä, että myyntitulolla rakennetaan uusia vuokrataloja ja edistetään näin työllisyyttä. Mutta vain hetkellisen rahan saamiseksi myynti ei ole perusteltua.

Myllykoti tarjoaa vanhusten palveluja huomattavasti huokeammalla kuin voittoa tavoittelevat alan yritykset. Yhtiö ei rasita Turkua millään tavoin, mutta tarjoaa hyvän verrokin ja laadukkaita huokeita vanhustenpalveluja. Jos laitos myytäisiin, vuodessa Turun kaupunki joutuisi maksamaan korkeampina maksuina n. 500.000 - 1 M € tulonsiirtoja sijoittajien taskuun. On kai sekin rakenteellista uudistamista.

Koska valtio on valinnut verojen alennukset kuntien tukemisen ja riittävien elvyttävien investointien sijaan, on kuntien nostettava verojaan. Myymisillä saataisiin hetkeksi rahaa kassaan, mutta seurauksena on tulojen tippumisen lisäksi omaisuuden katoaminen. Siitä taas seuraa koko julkisen talouden romahtaminen. Jatkossa vain raha puhuisi. Sekö on eräiden pääkirjoitustoimittajien ja porvaripuolueiden tavoitteenakin?