tag:blogger.com,1999:blog-25716463327547321232024-03-13T14:39:38.105-07:00Raaskaisia ajatuksiaKansalainen Raaska ajattelee ääneen ajankohtaisista lähinnä turkulaisista ilmiöistä.Petja Raaskahttp://www.blogger.com/profile/01117350807367434005noreply@blogger.comBlogger99125tag:blogger.com,1999:blog-2571646332754732123.post-32840211892426075622011-01-27T05:38:00.000-08:002011-01-27T06:20:29.143-08:00Mieliinpainuva aloitus kulttuurivuodelleKulttuurin kokeminen on erinomaisen subjektiivista. Siksi ei paranisi ryhtyä väittämään mitään totuuksia aiheesta. Toisaalta, sehän on myös sen suola. Pahiten kulttuurikokemus epäonnistuu silloin, kun se herätä mitään tuntemuksia. Vai mitä mieltä olet?<br /><br />Itselleni ja käsittääkseni Annikallekin alkanut vuosi täällä Euroopan kulttuuripääkaupungissa on ollut onnistunut kokemus. Otimme varaslähdön jo uudenvuoden aattona katsomalla kohunäytelmän Anna Karenina. Näytelmä herätti paljon tuntemuksia, eivätkä kaikki taatusti olleet positiivisia. Mutta se tuskin on ollut ukrainalaisohjaajalla tarkoituksenakaan. Moni tuttu näyttelijä teki suuren vaikutuksen uusilla ulottuvuuksillaan. Toisaalta keskittyminen herpaantui jo kolme varttia ennen loppua. Liian pitkää ei kannata tehdä, vaikka se olisi dramaturgisesti kuinka perusteltua.<br /><br />Kuun puolivälissä oli avajaiset, missä Annika olikin esiintyjien puolella Kulkusten kanssa. Turkulaiskuorot olivatkin loistavan pyrotekniikan ohessa illan parasta antia. Poikkeuksena Tusarin mielipidepalstan valtavirtaan minua ei hävettänyt olla turkulainen. Illalla Logomossa tilaisuus oli ehkä latteahko odotuksiin nähden, mutta Tuomo Prättälä yhdessä Emma Salokosken kanssa pelastivat kyllä paljon.<br /><br />Seuraavana aamuna kiiruhdimme tutustumaan Logomon lukuisiin näyttelyihin. Heti sisään astuttuamme tapasimme ihastuttavan yrittäjän Oppaan Helun tyttöineen. Eivät olleet päässeet ovisuuta pitemmälle, kun tytöt löysivät kiinnostavaa puuhaa jalkapallonäyttelystä. Myös Tuli on irti -näyttely ilahdutti interaktiivisuudellaan ja monipuolisuudellaan. Lapsiperheille tuskin tulee hukkareissua näihin kahteen. Ja kyllä aikuiselle riitti paljon ihmeteltävää.<br /><br />Sen sijaan liput Liisa Ihmemaassa ja etenkin Suomen Tompan näyttelyihin taitaa olla lapsien osalta hukkainvestointi. Aikuisille ajatuksia herättävät näyttelyt eivät taida sopia lasten taidevalikoimaan. Tom of Finland puolustaa paikkaansa ilmiönä ja keskustelun herättäjänä, mutta teosten taiteellinen arvo ei ole mielestäni kiistaton. Kulttuurihistoriallinen ja etenkin homoseksuaalien identiteetin muokkaukseen liittyvä arvo sen sijaan on täysin kiistaton.<br /><br />Ja sitten: Heti taas seuraavana viikonloppuna kiiruhdimme Logomoon. Nyt saimme seurata Turun Nuoren Teatterin jättisatsausta "1827 Infernal musical". Loistavat näyttelijät, muusikot, akrobaatit on jo moneen kertaan kehuttu, kuten myös riemastuttavasti hevikliseillä mässäilevä teksti. Myös lavastus ja puvustus, sekä kaikenlainen tekniikka oli suorastaan hengästyttävän hienoa. Parasta oli kuitenkin nuoren tekijäjoukon into ja osaaminen. Pekon harmittavaisesti pompannutta polvilumpiotakin on taidettu jo käsitellä ihan riittämiin, kuten myös Meurmannin ajanhallintakykyä. Toivotan parempaa onnea loppuihin esityksiin.<br /><br />Annika tuli täysi-ikäiseksi(+) eilen keskiviikkona, minkä johdosta ostin meille liput ÅST:n Les Miserablesiin. ÅST on jo rakennuksena ja instituutiona melkoinen kulttuuriteko, ja hävettää, kuinka harvoin sen oven saa avattua. Mutta viime syksynä ensi-iltansa saanut näytelmä kruunasi meidän perheemme tammikuun. Upeasti miehitetty näytelmä herätti meissä koko tunneskaalan inhon, surun, empatian ja sympatian kautta iloon, riemuun ja toivoon. Ison näyttämön välitön tunnelma on aivan jotakin muuta kuin (valitettavasti) kaupunginteatterin isolla puolella. Tiistaina kaupunginteatterissa näkemäni Kesäyön hymyilyn omaistennäytös oli ihan mukavaa katsottavaa, mutta ei yllä aikaisemmin mainitsemieni kokemusten tasolle. Ja pelkäänpä, että siitä ei saada laitoksen valtavaan budjettivajeeseen paikkaajaa.<br /><br />Kaiken kaikkiaan: Jos vuosi jatkuu näissä tunnelmissa, se ei voi olla muuta kuin menestys. Mutta edelleen huolehtivaisena kyselen: Jääkö vuodesta riittävästi myös rakenteisiin ja elinkeinoelämälle hyötyjä, jäähän?Petja Raaskahttp://www.blogger.com/profile/01117350807367434005noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2571646332754732123.post-66776721592601599612011-01-20T04:39:00.001-08:002011-01-20T04:52:01.660-08:00Bore vai ilotulitus vai vanhukset?Välillä keskustelu kunnallispolitiikan kysymyksistä hieman ihmetyttää. En oikein pidä asiallisena eri asioiden laittamista keskenään vastakkain, etenkään jos ne eivät mene samassa mittasuhteessa. Silti aion nyt niin tehdä. Olen tänään siis asiaton.<br /><br />Mielipidepalstoilla vastustetaan usein raivoisasti ilotulituksia. Viimeksi 2011-avajaisten yhteydessä vaadittiin "niidenkin rahojen laittamista vanhustenhuoltoon". Kyllä taas joitakuita hävetti olla turkulainen, kun ilotulitettiin.<br /><br />Mielipidepalstoilla puolustetaan raivoisasti Bore-laivan jatkoa Aurajoen rannassa. (Se muuten onkin kaunis minunkin mielestäni.) Mutta tuleeko siitä kannattavaa liiketoimintaa? Huoli siitä, että laiva jää veronmaksajien maksettavaksi, on todellinen. Tämän riskin torjuminen on otettava vakavasti. Voin sanoa varmuudella, että Boren vuosikustannuksilla toteutettaisiin useita ilotulituksia. Miksi sen ei pelätä olevan pois vanhustenhuollosta?<br /><br />Vanhustenhuolto tarvitsee lisäresursseja! Tunnen monen talon arkea, eikä tilannetta voi pitää tyydyttävänä monessakaan paikassa. Ja laitoksiin olisi tulijoita, jos vain olisi paikkoja. Hoitoisuusaste on monella pielessä. Kotihoito painii resurssipulassa. Omaishoitajat kaipaisivat lisää vapaahetkiä. Ja niin edelleen.<br /><br />Mutta siitäkin huolimatta ja juuri siitä syystä on syytä muistaa, että kaupunki, etenkin iso sellainen, on monisyinen toimija. Tarvitaan tuloja, jotta vanhustenpalvelut voidaan maksaa. Siksi on oltava vetovoimatekijöitä ja matkailunähtävyyksiä. Minä en haluaisi, enkä usko monen muunkaan haluavan asua kaupungissa, joka ei pidä vetovoimatekijöistään huolta. Ilotulitus ei minulle ykkösjuttu, mutta tiedän monen saavan sellaisista paljon valoa arkeensa. Ja elinkeinopanostuksia tarvitaan tai loputkin vanhukset voidaan ajaa hankeen. Voin keksiä lisääkin vastakkainasetteluja ja kärjistyksiä, jos on tarvis.Petja Raaskahttp://www.blogger.com/profile/01117350807367434005noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2571646332754732123.post-28713369621791100942010-10-01T01:16:00.000-07:002010-10-01T01:31:24.693-07:00Tilaa messuta ja palloillaPuut punervoivat ja ilma kirpakoituu. Luonnossa on äärest kaunista kulkea. (Onneksi voi suurimman osan ajasta istua toimistossa ja tuijottaa monitoria.) On siis taas se aika vuodesta kun Turun messu- ja kongressikeskus järjestää loistavat Kirja- ja ruokamessut. Se kuuluu joka syksyn ohjelmaan. Tunnelma on aina hyvä ja niteitäkin pakkaa jäädä vaatteisiin.<br /><br />Tänä vuonna messukeskus palvelee uuden ravintolan voimin. Minulla oli tilaisuus käydä ihailemassa uutta upeaa keittiötä ja ruokasalia. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli ruuansekoituslaite, joka tiskaa itse itsensä. Uusi ravintola parantaa firman palveluja entisestään. Suuretkin kattaukset onnistuvat näyttävästi ja tilaa löytyy myös tanssille ja ohjelmanumeroille. Suuret tapahtumat voidaan järjestää Turussa entistä näyttävämmin, mikä tuo tänne myös matkailueuroja.<br /><br />Koko Artukaisten seutu on nähdäkseni turhaan parjattu. Runsas parkkitila yhdistettynä toimiviin kiinteistöihin mahdollistaisi laajemmankin tapahtumatuotannon. Messukeskuksen seuraavana haasteena on lehtitietojen mukaan hallitilan lisätarve.<br /><br />Tähän mennessä messukeskus on toteuttanut suuret investointinsa ilman kaupungin rahapanosta, mikä on erityisen arvostettavaa, kun ottaa huomioon että monilla muilla paikkakunnilla vastaavat investoinnit tehdään kunnan rahalla.<br /><br />Messukeskus on ehdottanut, että uusi halli tehtäisiinkin yhdessä Turun kaupungin kanssa siten, että tila palvelisi samalla Turusta puuttuvana sisäpalloiluhallina. Asia on mielestäni kannatettava, mikäli sellaiselle oikeasti tarvetta on. En ole sen alan asiantuntija, mutta asia kannattanee selvittää. Pelkkien messuhalliseinien rakentaminen ei liene järkevää, kun kerran siihen voisi yhdistää muutakin.Petja Raaskahttp://www.blogger.com/profile/01117350807367434005noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2571646332754732123.post-88631636499117926322010-09-17T09:07:00.000-07:002010-09-17T11:51:59.916-07:00Kulttuuripääkaupungin kajoaVaikka kansantalous osoittaa jo elpymisen merkkejä, lama näyttää jatkuvan erityisesti yksittäisten ihmisten arjessa, mutta myös kuntataloudessa vielä pitkään. Esimerkiksi Turun kaupungin talouden murheelliset vuodet lienevät vielä edessä, sillä telakan tilauskirja ammottaa lehtitietojen mukaan tyhjyyttään. Kaupungilla ei ole varaa panostaa moniin palveluihin siinä määrin, kuin tarvetta olisi.<br /><br />Siitä huolimatta en yhdy heihin, jotka äityvät tuomitsemaan panostukset esim. kulttuuriin vaikeina aikoina. Ennaltaehkäisevien palvelujen tarve korostuu juuri silloin kun ahdistusta on eniten. Toisaalta luovilla aloilla eli kulttuurin liepeillä on suuri kasvupotentiaali työllistäjänä.<br /><br />Minulla on vahva usko muun muassa siihen, että Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 -hanke tulee maksamaan itsensä takaisin. Onko se perusteetonta lapsen uskoa? Sen aika näyttää. Turun kaupungin 18 miljoonan euron panostukseen valtio vastaa vastaavalla summalla ja elinkeinoelämä pistää hankkeeseen myös oman merkittävän panoksensa. Turun kauppakorkeakoulun tutkijan mukaan raha tulee takaisin matkailu ym. tuloina korkojen kera. <br /><br />Toisaalta on tärkeä varmistaa, että riittävä määrä kulttuuria on myös heidän tavoitettavissa, joilla ei siihen vapailla markkinoilla olisi varaa. Kulttuurin arvo ennaltaehkäisevänä toimintana on nähdäkseni kiistatonta. Tässä kohtaa en pane eroa ruumiinkulttuuriin elikkä penkkiurheiluun. Siksi en tohdi yhtyä monien taipumukseen laittaa asioita vastakkain. Panostus kulttuuriin ei ole suoraan pois jonkun vanhuksen tai lapsen hyvinvoinnista, vaikka se yhtäkkiä voisi siltä vaikuttaa. Pitkällä jänteellä useampien saatavilla oleva kulttuuripalvelu voi säästää tulevaisuuden menoissa.<br /><br />Kulttuurin merkitys matkailulle on merkittävä. Matkailu on selvästi aliarvostettu elinkeino täällä teollisuususkovaisessa Pohjolassa. Teatterituristit jättävät hyvän massin vierailukohteisiinsa. Tämä on oivallettu Turku Touringissa, joka järjesti tänään viime vuoden tavoin hienon bondaustilaisuuden turkulaiselle elinkeinoväelle ja kulttuurintuottajille. Moni käyntikortti vaihtoi omistajaansa vuoden 2011 yhteiskumppaneita etsittäessä.<br /><br />Kulttuuripääkaupunki esitteli omaa tapahtumatuotantoaan, mikä vaikutti hienolta ja monipuoliselta. Toivon heidän onnistuvan markkinoinnissaan, sillä noin iso hanke vaatisi koko seudun hyväksynnän. Olisin toki toivonut, että hanke olisi voitu viedä läpi parempana aikana. Toisaalta toivon sen piristävän paikallisten työvoimavaltaisten ravintoloiden ja hotellien taloutta. Näytti myös siltä, että pysyviä vaikutuksia ollaan saamassa.<br /><br />Tilaisuudessa kävi selväksi, että niin Linna-teatteri, Samppalinnan kesäteatteri kuin Turun kaupunginteatterikin tulee tarjoamaan suuriin joukkoihin menevää tarjontaa myös ensi vuonna.<br /><br />Itselläni oli ilo esitellä Turun kesäteatterin ensi vuoden koko perheen tuotanto: Risto Räppääjä ja Villi kone. Näytelmä herätti mukavasti kiinnostusta kuulijoissa, etenkin kun ohjaajaksi olemme saaneet vanhan tutun Antti Majanlahden Tampereelta ja musiikkeja tekemään loistavan muusikon Iiro Rantalan. <br /><br />Tässä kohdassa en voi olla kehumatta, että kesäteatterimme on saanut erittäin positiivisen kohtelun Turun kaupungin toimijoilta. Niin monet virkamiehet kuin luottamushenkilötkin ovat antaneet tukensa yhdistyksellemme haastavan toimintamme pyörittämisessä. Muutenkin nähdäkseni kaupungin johto on suhtautunut kulttuuriin paljon julkisuudessa moitittua myönteisemmin. Tällä viikolla vakuutuin myös siitä, että Turussa todella löytyy tahtoa ratkaista hankala kuvataiteilijoiden työtilakysymys pikapuoleen.<br /><br />Vielä, kunhan kaupunginvaltuusto vastaa entisen kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Pekka Ruolan kirjoitukseen Turun Sanomissa myönteisellä tavalla, uskon että Turku on todella valmis Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2011. Pekka vaati oman normaalin kulttuurituotantomme kurjistamisen lopettamista ja valtionosuuksien täysimääräistä ohjaamista tarkoitukseensa. Tämä ei varmaan ole kohtuuton vaatimus aiemmin sanomaani viitaten.Petja Raaskahttp://www.blogger.com/profile/01117350807367434005noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2571646332754732123.post-85086124901289270352010-06-17T05:40:00.001-07:002010-06-17T05:54:56.604-07:00Upea Aladdin!<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUyUTluQAJtFsEmg3s7AjI5c8tSNJhS5BgZnGPCdaGoM_hbqX6RU9w7sapdVLzBQ1qIXNrihqeQZ09CEY844bYWb57u2nRxlBS1z6YAPVH6JYVs2hhm8P865jOnvwJb_Vw0W5YjV3PVqQ/s1600/aladdin_8_nettiin.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 283px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUyUTluQAJtFsEmg3s7AjI5c8tSNJhS5BgZnGPCdaGoM_hbqX6RU9w7sapdVLzBQ1qIXNrihqeQZ09CEY844bYWb57u2nRxlBS1z6YAPVH6JYVs2hhm8P865jOnvwJb_Vw0W5YjV3PVqQ/s400/aladdin_8_nettiin.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5483721640757981586" /></a><br /><br />Olimme eilen todistamassa Turun kesäteatterin Aladdin ja taikalamppu -näytelmän ensi-iltaa. Mukana oli lempivaimon lisäksi äiti, täti ja noin miljoona ystävää. Olen ottanut teatterin taustayhdistyksen vetäjänä tavakseni katsoa vasta ensi-illan. En kiusaa itseäni alkupään läpimenoilla, etten tulisi sotkeentuneeksi ammattilaisten asioihin. Uskon, että lopputulos on parempi näin. Taas kerran sen todisti loistava lopputulos.<br /><br />Teimme uusia hieman riskaabeleja valintoja kesän 2010 toteutuksessa, ja se kyllä kannatti. Ohjaajana oli enemmän nukketeatteritaiteilijana ansioitunut Timo Väntsi, jonka teatteriohjauksen olin nähnyt aikaisemmin vain Sauvon kesäteatterissa. Mies vaikutti osaavalta. Näin hyvää henkeä tekijätiimissä ei ollakaan minun aikanani ennen nähty. Sen lisäksi, että Timo osasi valita erinomaisen tiimin ympärilleen, hän osoittautui myös kylmähermoiseksi joukkueen johtajaksi, jolla ei hermot juuri kärähdellyt. Väntsi teki myös käsikirjoituksen, mikä toimi erinomaisesti tämän päivän vaatimusten mukaan.<br /><br />Minun oli vaikea uskoa, että nuket voisivat toimia ulkonäyttämöillä. Mutta ne toimivat. Nuket olivat hauskoja ja hienoja. Sekin riski kannatti ottaa.<br /><br />Väntsi sai ympärilleen loistavan lavastaja Teemu Loikkaan, jo 30 vuotta sitten Vartsukalla kolme iloista rosvoa puvustaneen ikinuoren Tarja Lapintien, Sappalinnan ajoilta tutun säveltäjä Kari Mäkirannan, vakiomaskeeraaja Alisa Oksasen sekä äänimaailman pitkäaikaisen mestarimme Jokke Heikkilän. Liikunnat teki ihastuttava prinsessamme Elina Kivioja. Erinomainen kokonaisuus!<br /><br />Pelkonani oli myös, saako Aladdinista myös aikuisia viihdyttävän koko perheen näytelmän. Lukuisat koomiset hahmot, etunenässä Minna Kivelä ja Antti Korhonen sekä loistavat nuket ja nukettajat, takaavat sen, että mukana menossa viihtyvät niin vanhemmat kuin isovanhemmatkin. Etenkin Korhosen hillitön ruumiinkieli lampun henkenä vie jalat alta.<br /><br />Kiitos koko tiimille. Taas voi ylpeänä edustaa Turun kesäteatteria. Ja kiitos jo etukäteen kaikille Turun seudun teatterin ystäville siitä, että löydätte tienne katsomoonne. Ilman katsojia tuo olisi aika turhauttavaa.Petja Raaskahttp://www.blogger.com/profile/01117350807367434005noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2571646332754732123.post-55928338541665514842010-05-19T01:29:00.000-07:002010-05-19T03:45:12.029-07:00Säästöjä ja säästäjiäTurussa, täällä Myllysillan kotikaupungissa, ollaan selvittämässä liikelaitosten muuttamista yhtiöiksi jotka osallistuvat tulevaisuudessa vapaille markkinoille. Uudet yhtiöt saattaisivat siis jäädä myös ilman kaupungin tilauksia, mikäli tarjous ei ole riittävän edullinen. Jotain maar tarttis tehrä, että kunnan työn hinta-laatusuhteen suhteen ei tarvitsisi esittää niin paljon epäilyjä. Eräät sektorit tarvitsevat tehostamista, toiset ovat jo hyvinkin kilpailukykyisiä. On vain surku, mikäli hinta ajaa kaikkien muiden arvojen edelle. Kaupunki ei tähän mennessä ole järin häävisti osannut arvioida saatavien palvelujen laadullisia tekijöitä, taikka työntekijöiden kohtelua.<br /><br />Liikennelaitos yhtiöitettiin puolitoista vuotta sitten. Nyt uusi Turun kaupunkiliikenne Oy voi ylpeänä kertoa tehneensä hyvä tuloksen. Sehän on talousvaikeuksista kärsivälle kaupungille hyvä uutinen. Vai onko? Kun otetaan huomioon se, että mm. eläkevastuut jäivät emokaupungille, ei edes taloudellista hyötyä voida osoittaa.<br /><br />Nähdäkseni yhtiöittäminen on perusteltua lähinnä uusia ylikunnallisia toimintoja luotaessa. Muilta osin säästöt syntyvät vain työntekijöiden työsuhdeturvaa heikentämällä tai työoloja tiukentamalla. Sellaisessa en halua olla mukana.<br /><br />No mistä saisimme kymmenien miljoonien eurojen säästöt? Ennen kunnallisvaaleja kaikki puolueet hokivat mantran omaisesti, että hallintoa on kevennettävä ja työntekijöitä lisättävä. Näin ei ole käynyt. Opetustoimeen ollaan perustamassa uusia melko pienillä tehtävämäärillä rasitettuja palvelutuotantojohtajan vakansseja. SDP esitti, että asiassa otettaisiin aikalisä. Maanantaina porvarit vihreiden tuella päättivät kuitenkin, että uudet virat pistetään nopeasti valintaprosessiin. Eli kuka täällä hallintoa on keventämässä?<br /><br />Turussa useat keskeiset virkamiehet kantavat eri puolueiden jäsenkirjaa. Erityisesti suurimman puolueen jäsenkirjalla valitaan pilvin pimein uutta henkilökuntaa kaupungin palvelukseen kelpoisuusvaatimuksista tai työkokemuksesta välittämättä. Julkinen kohu nousee kuitenkin vain jos valittavan nimen perässä lukee sd. Katsotaanpa vaikka Turun kulttuurijohtajan, nuorisotoimenjohtajan ja opetustoimenjohtajan töiden jälkeä, ei valintoja voi pitää kohun arvoisina. Kukin on tehnyt erinomaista työtä annettuihin resursseihin nähden. Kyseiset hallintokunnat eivät ylittele budjettejaan vaan kantavat toiminnallisen vastuun lisäksi taloudellisen vastuunsa moitteettomasti. Miksi sosialidemokraattisuus luetaan kuitenkin niin voimakkaaksi dismeriitiksi, että sen katsotaan epäpätevöittävän täysin pätevät työnhakijat? Vaikuttaa tarkoitushakuiselta.Petja Raaskahttp://www.blogger.com/profile/01117350807367434005noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-2571646332754732123.post-70781537208873592232010-03-20T04:27:00.000-07:002010-03-21T08:28:51.487-07:00Maksuttomalla päivähoidolla kohti todellista tasa-arvoaSuomalaisessa politiikassa ollaan herttaisen yksimielisiä siitä, että tasa-arvo on hyvä tavoite. Näkemyseroja on lähinnä siinä, riittääkö ns. mahdollisuuksien tasa-arvo, vai onko tavoiteltava toteutuvaa tasa-arvoa. Porvarileiri tyytyy usein ensimmäiseen vaihtoehtoon vasemmiston päätyessä jälkimmäiseen.<br /><br />Kysymys on siksi tärkeä, että monet meistä syntyvät edelleen olosuhteisiin, jotka tekevät tasa-arvoisuuden toteutumisen hankalaksi, ellei jopa mahdottomaksi. Sellaisten perheiden lapset, joissa on työttömyyttä ja päihdeongelmia, ovat suuressa vaarassa ajautua vanhempiensa tielle. Sosiaalinen asema on Suomessa turhankin periytyvää.<br /><br />Näin ei tarvitse olla. Sosiaalista liikkuvuutta voidaan lisätä yhteiskuntaluokkien sekoittumista ja yhteisiä kokemuksia lisäämällä. Lapset saavat helpommin murrettua osattomuuden periytymisen kierteen, kun esimerkiksi päiväkoteja ja kouluja ei eriytetä eri luokkataustaisten vanhempien mieltymysten perusteella.<br /><br />Monet asiantuntijat pitävät ihmisen myöhemmän kehityksen ja tasa-arvon kannalta keskeisenä tekijänä laadukasta, maksutonta päivähoitoa ja esiopetusta. Päivähoidossa lapset voivat kehittyä tasa-arvoisesti riippumatta kodin olosuhteista.<br /><br />SDP esitti puoluekokouksessa 2008 Suomeenkin maksutonta päivähoitoa. Vaikka kyseessä onkin lisähelpotus lapsiperheille, ensisijainen näkökulma on lasten olosuhteissa ja tasa-arvossa. Aloitteelle kohautettiin olkia ja se vaiettiin lähes kuoliaaksi.<br /><br />Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen on julkisuudessa sanonut, että Suomella olisi varaa maksuttomaan päivähoitoon, mutta maksuttomuuteen ei pidä mennä periaatteesta. Onko siis Kokoomuksen periaatteena, että tasa-arvon ei pidä Suomessa toteutua nykyistä paremmin? Sopiiko periytyvä hyvinvointi Kataisen ideologiaan paremmin? Ovatko suuret tuloerot kenties hyvä tavoite kansantalouden mekanismien kannalta? Ei siihen ainakaan muiden pohjoismaiden esimerkki anna vahvistusta.<br /><br />Toivon, että SDP jatkaa tämän tärkeän aloitteensa ajamista matkalla kohti seuraavia eduskuntavaaleja ja hyvän vaalimenestyksen kautta saa aloitteen seuraavaan hallitusohjelmaan. Siten voimme ottaa ratkaisevan askeleen mahdollisuuksien tasa-arvosta kohti todellista tasa-arvoa.Petja Raaskahttp://www.blogger.com/profile/01117350807367434005noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-2571646332754732123.post-68317822804143118602010-03-12T09:09:00.000-08:002010-03-12T09:39:29.925-08:00Jänikset maailmankartalle!Tapasin Turku Touringin järjestämässä matkailutilaisuudessa Someron kaupunginjohtajan. Puhuimme sikäläisistä julkkiksista, ja puheeksi tuli luontevasti niin Unto Mononen kuin Rauli Badding Somerjokikin. Herroja yhdistää Someron lisäksi suht varhainen poistuminen elävien kirjoista. Kolmas yhdistävä tekijä on Mauri Antero Numminen, kolmas Someron superjulkkis.<br /><br />Tähdennettäköön heti alkuunsa, että ajatusmaailmaani ei sovi henkilöpalvonta. Pidettäköön tätä siis pikemminkin onnittelupuheenvuorona. Vaikka ei lienekään tapana kirjoittaa julkisia onnittelupuheenvuoroja ihmisille, joita ei tunne. Kirjoitan silti.<br /><br />Niin - M.A.Numminen täyttää tänään 70 vuotta, lämmin onnentoivotus hänelle siitä. Numminen aloitti tunnetun taiteellisen uransa vuoden 1958 paikkeilla nimenomaan Unto Monosen yhtyeessä. Somerolla ei silloin tainnut pahemmin olla bändivaihtoehtoja, mutta onnekas sattumus joka tapauksessa. Numminen ei aloittanut laulajana toisin kuin hänen ääntämyksestään voisi päätellä, vaan vasta Orgiastic Nalle Puh Big Band -yhtyeessä Monosen muutettua Helsinkiin vuoden 1960 paikkeilla. Tästä on siis puoli vuosisataa aikaa. Numminen oli jo konkari, kun hänen ja Someron kolmannen superjulkkiksen Rauli Badding Somerjoen tiet kohtasivat. Herrat olivat mukana mm. Suomen merkittävimmän underground-ilmiön Suomen Talvisota 1939-40 -kokoonpanon vaiheissa.<br /><br />Ihailen suuresti antaumusta, millä Numminen on vienyt Suomea maailman kartalle. Hän on todellinen persoona, jollaisia ei tänä päivänä enää näytä syntyvän. Hänellä on ääni jonka jokainen suomalainen tuntee ja josta jokaisella on myös mielipide. Vuosikymmenet eivät ole lainkaan vaikuttaneet hänen luomisvoimaansa. Suomen lisäksi hänellä on uskollinen kannattajakuntansa mm. Ruotsissa ja Saksassa.<br /><br />Numminen ei näyttäisi väheksyvän kulttuurin mitään osa-alueita. Häneltä sujuvat leadit ja oopperat. Hän puhuttelee tavallista lähiökansaa kapakkakulttuurillaan. Populaarikulttuurin toimijat arvostavat hänen panostaan kaupunkifestivaalien vakioesiintyjänä. Opiskelijoita Numminen on viihdyttänyt kaikkina aikoina. Kerrotaan, että M.A. kiersi Turun osakuntien juhlia vuosikaudet viinapalkalla, mutta kyllästyi jossakin vaiheessa sen sortin hyväntekeväisyyteen. Kerran hän otti mukaansa kymmenien henkien big bandin, mistä suurin osa istui juottolan puolella. Ei kuulemma tullut vähään aikaan uusia keikkapyyntejä. Mutta eniten arvostan M.A.n ja hänen aisaparinsa Pedro Hietasen merkittävää panosta lastenkulttuurille, mihin jutun otsikkokin viittaa. Kehenpä ei olisi lapsena tehnyt vaikutusta Nummisen tulkinta Herra Huusta taikka legendaarinen "Auto synnyttää"? On nostettava hattua herroille, jotka vielä hieman yli keski-ikäisinä arvostavat lapsia niin paljon, että pukeutuvat kissaksi ja jänikseksi.<br /><br />Kokoonnun joskus samanhenkisteni seuraan juomaan huokeaa punaviiniä ja kuuntelemaan Nummisen musiikkia. Ilta alkaa yleensa 1960-luvun klassikoilla edeten erilaisiin tulkintoihin muotimusiikista. On ihmeellistä, kuinka paljon taiteilija voi saada irti tyhjänpäiväisistä muotirenkutuksista. On vaikea unohtaa M.A.n ja Pedron osallistumista teknohuumaan teknokitaran ja teknosyntikan säestyksellä. <br /><br />Myös punk sopi yhdessä vaiheessa taiteilijan pirtaan, niin hienosti sujui yhteiskeikka kemiläisen Terveet kädet -yhtyeen kanssa. Legendaarinen "Tehtaan vahtimestarit" taipui punkiksi Turun illassa 1990-luvun lopussa. Keikan kruunasi yleisön kanssa yhdessä laulettu TK:n hittikappale "Pissaa ja paskaa".<br /><br />Sen lisäksi, että Nummisen levytykset ovat ajattomia taideteoksia, hän on myös aktiivinen keikkailija. Muistan noin vuosikymmen sitten keikan vanhassa puutalossa Vartiovuorenrinteen juurella, jossa juhlittiin Pedron 50. ikävuotta. Koko yleisö lauloi yhteen ääneen kappaleen "Minä soitan harmonikkaa" antaumuksella, joka hakee vertaistaan. Olen ollut sen jälkeenkin muutamalla herrojen keikalla, eikä meininki hiipunut. Toivottavasti ei hiivu vastaisuudessakaan, vaikka ura onkin jo nyt ainutlaatuinen.<br /><br />Onnea maestro.Petja Raaskahttp://www.blogger.com/profile/01117350807367434005noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2571646332754732123.post-60352073642503846172010-02-25T06:39:00.000-08:002010-02-25T07:07:28.674-08:00Kansallismaisemakin voi seurata aikaansaOLen joutunut taas tarkistamaan aikaisempia mielipiteitäni saatuani perusteellista taustatietoa. Ei ole ensimmäinen eikä varmasti viimeinen kerta. Siksi hieman vierastan kantojen lyömistä ehdottomasti lukkoon ennen perusteellista pohdintaa. Ja eikös se ole hieman edustuksellisen demokratian ideakin, että valitaan henkilöt perehtymään puolestaan asioihin, joissa pakkaa aina olemaan monta kanttia? Tähän filosofiaan eivät sovi kansanäänestykset esim. yksittäisistä kaava-asioista.<br /><br />Minut nimettiin kaupunginhallituksen edustajana Jouko Turton johtamaan palkintoraatiin, joka käsittelee uutta "Pennisillaksi" ristittyä kevyen liikenteen siltaa Aurajoen yli. Mukana ovat myös mm. Mikaela Sundqvist (vihr) ympäristö- ja kaavoituslautakunnasta ja Mikko Koskinen (kok) kiinteistöliikelaitoksen johtokunnasta. Tänään 25.2.2010 julistettiin arkkitehtikilpailu sillasta. Kiinnostus oli laajaa, sillä tiedotustilaisuudessa oli noin 20 eri arkkitehtitoimiston edustajaa.<br /><br />Kaupunginhallitus päätti jo aikaisemmin, että silta tulee Kauppiaskadun päästä ns. Rettinginrinteeseen. Pidin ajatusta ennen tätä päivää aivan pölvästinä. Ajattelin sen hyödyttävän vain heitä, jotka haluavat nopeasti Wiklundilta Olavin Krouviin. Asemakaava-arkkitehti Timo Hintsanen piti kuitenkin vakuuttavan esityksen siitä, miksi paikka on mitä sopivin. Sillasta tulee osa "ihmisille parempaa keskustaa". Minulle oli tuttua Vähätoriin ja Kauppiaskadun pään muuttamiset "piazzoiksi" joista ensimmäinen onkin jo toteutunut. Nämä kuten myös kauppatorin ympäristön muuttaminen parkkitilasta kevyen liikenteen alueiksi sisältyivät myös vuoden takaiseen SDP:n esitykseen keskustan kehittämiseksi. Minulle kaavoitukseen kohtuullisen vähän perehtyneelle uutta tietoa oli uusien pyörätielinjausten suunnittelu koko Kauppiaskadun pituisena. Näin ollen Brahenkatu ei jää ainoaksi pystypyörätielinjaukseksi Kauppatorin toisella puolen.<br /><br />Varsinainen mielipiteen muokkaukseni tuli kuitenkin yksinkertaisen karttaharjoituksen aikana. Pidän itseäni jonkinlaisena Turun keskustan pyöräilyspesialistina, koska olen koko ikäni siellä poljeskellut. Etenkin opiskeluaikoinani poljin paljon kampuksen ja keskustan väliä. Siksi pidin paljon järkevämpänä rakentaa silta Pinellan vierestä vanhan pääkirjaston eteen. Kun nyt näin kartasta, kuinka paljon kiertää ajaa polkupyörällä Hämeenkadulta Tuomiokirkon editse Pinellan eteen, ymmärsin yskän. Ajatus siitä, että pyörätie jatkuisikin hovioikeuden edestä Hämeenkatua aina Rettinginrinteeseen saakka alkoi vaikuttaa järkevältä. Ainakin oikaisevalta. Se oikaisee myös niiden polkumatkaa, jotka pyöräilevät Uudenmaankatua pitkin. Eikä kai sekään mahdotonta ole, että Kaskenmäkeä alas polkevat poikkeaisivat jatkossa oikean kautta Kauppiaskadulle. Ainakin se on turvallisempaa kuin Aurasillalla bussien seassa sukkulointi.<br /><br />Oli niin taikka näin, silta on järkevää rakentaa, koska nykyisellä Aura- ja kirkkosillalla on turhan ahdasta. Ja etenkin siksi, että valtion reilu 2 miljoona euroa jää muuten käyttämättä. Kyse on myös työllisyydestä. Mitä tulee kansallismaisemaan, julistaudun sellaiseksi, joka ei piittaa seisovasta vedestä. Kaupunkimaisemille on tyypillistä muuttuvuus ajan mukana. Sitä paitsi uuden sillan myötä syntyy uusi kansallismaisema.<br /><br />Palkintoraadin jäsenenä pääsen vaikuttamaan siihen, että silta on riittävän tyylikäs ja toimiva niin herkkään maisemaan. Olen varma, että se lisää alueen elävyyttä ja palvelee myös elinkeinoelämää sekä kulttuuria. Niinhän teki myös Teatterisilta epäilyistä huolimatta. Tärkeintä on kuitenkin, että se lisää turkulaisten viihtyvyyttä sekä hyötyliikuntaa. Siksi pitää edellyttää, että pyörätiet Kauppiakadulle, Hämeenkadulle sekä Kaskenmäkeen kuuluvat samaan kauppaan.<br /><br />Mikä muuten olisi hyvä nimi sillalle? Pennisilta on mielestäni turhan selkeä viittaus kaupungin taloustilanteeseen. Myllysillan, Tuomiokirkkosillan ja Teatterisillan jatkoksi jonkun ehdottama "Kirjastosilta" voisi sopia teemaan.Petja Raaskahttp://www.blogger.com/profile/01117350807367434005noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2571646332754732123.post-22391457727506478342010-01-30T00:48:00.000-08:002010-01-30T01:00:59.186-08:00Hieman kehua liittyen "siihen itteensä"Torstaina osallistuin todella miellyttävään tilaisuuteen Sigyn-salissa. Siellä vihittiin käyttöön uusi seudullinen jäteveden puhdistuslaitos. Uusi laitos on merkittävä ympäristöteko sekä kuntarajat ylittävä yhteistyöhanke.<br /><br />Turun seudun jätevedenpuhdistamo edustaa uusinta teknologiaa. Puhdistustulokset ovat huippuluokkaa ja seudun asukkaiden jätökset otetaan pääosiltaan hyötykäyttöön ja satama-altaaseen lasketaan lähes täysin puhdistunutta vettä. Tulokset ovat jo nähtävissä: meri on lähtenyt puhdistumaan oleellisesti.<br /><br />Tavan mukaan hanketta vastustettiin raivokkaasti. Se taitaa olla Turun tapa. Mitä ei tunneta sitä on parempi vastustaa. Suurin syy taisi olla sijainti ja pelko hajuhaitoista. Ympäristön kannalta jätevedet kannattaa käsitellä siellä, missä sitä eniten syntyy. Siksi Turun keskusta on seudun sopivin sijoituspaikka. Enkä ole pannut merkille, että Portsa olisi alkanut haista. Päin vastoin Patterihaan vanhoista "paskakaruselleista" tahi tuttavallisemmin "poliisien uima-altaista" eroon pääseminen on parantanut alueen ilmanlaatua.<br /><br />Puhdistamo-osakeyhtiön hallituksen pj, puoluetoverini Esko Heinonen kertoi puheenvuorossaan, että jätevedestä erotellusta lietteestä tehdään energiaa ja sitä käytetään lämmitykseen. Ympäristö kiittää monin tavoin. On myös hienoa, että naapurikunnat ovat mukana hankkeessa. Esimerkiksi Raision mukaan lähteminen on puhdistanut Raisionlahtea välittömästi. Toivottavasti yhteistyö luontevoituu myös muissa hankkeissa.<br /><br />Tilaisuudesta jäi myös muutoin hyvä mieli. Juhlassa hyödynnettiin alueella sijaitsevat Taideakatemian opiskelijoiden osaamista. Sali oli täynnä alueen päättäjiä, jotka varmuudella vakuuttuivat siitä, että Turun AMK:ssa osataan kouluttaa loistavia muusikoita, tanssijoita sekä sirkustaiteilijoita.<br /><br />Mutta mitäpä näistä, kun on niin paljon mukavampaa taivastella kaikenlaisia ikäviä asioita. Palataan niihin taas ensi kerralla, niin menee turkulaisittain.Petja Raaskahttp://www.blogger.com/profile/01117350807367434005noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2571646332754732123.post-25515613012789365492010-01-26T00:01:00.000-08:002010-01-26T00:26:55.844-08:00Tasan ei käy onnen lahjatTurussa on edetty kohti valtionhallinnon kaltaista parlamentarismia hapuilevin askelin. Esimerkkinä ovat Euroopan kaupungit ja lähempää mm. Tukholma ja Tampere. Tavoitteena on osoittaa valta ja vastuu samaan paikkaan. Joulukuussa 2008 solmittu ryhmien välinen sopimus etäännytti tavoitetta entistä kauemmas, kun sopimus kelpasi kaikille valtuustopuolueille. Oppositiota ei jäänyt. Vasemmistoliitto pyysi sopimukseen mukaan lähtemisen vastineeksi paikkaa valtuuston puheenjohtajistossa ja heidän pyynnöstään aiemmin tehty päätös varapuheenjohtajien määrän supistamisesta kumottiinkin.<br /><br />Kaikilla puolueilla on ollut omat vaikeat hetkensä koskien sopimuksen täytäntöönpanoa. Vihreät tuskailivat eräiden kaavoituspäätösten kanssa. Kokoomus yski muun muassa henkilöstön asemaan koskevien kirjausten takia. SDP:lle ikävintä oli antaa periksi muutamien kunnallisen yhtiön omistamien haja-asuntojen operointiin.<br /><br />Ensimmäinen suuri koetinkivi oli sitoutuminen vaikeaan vuoden 2010 talousarvioon. Kaikki joutuivat tekemään ikäviä myönnytyksiä. Vain Vasemmistoliitto päätti irtautua sovusta ja tehdä omia poliittisia avauksiaan. Kaikkien olisi tehnyt mieli, mutta sellaista ei sopimus, eikä vaikea tilanne mahdollistanut. Muut ryhmät katsoivat oikeutetusti, että sopimuksessa joko ollaan mukana, tai ei olla. Irtopisteitä kerättäköön muilla tavoilla kuin leikkimällä yhteistyötä johon ei todellisuudessa kuitenkaan sitouduta. Tämän takia alkuperäinen ajatus varapuheenjohtajien määrän supistamisesta todellisen tarpeen mukaiseksi toteutettiin 25.1.2010.<br /><br />Sopimuksessa on ongelmia. Keskeinen ongelma on se, että sopimusta johtava kaupungin suurimmaksi äänestetty puolue Kokoomus puhuu muidenkin äänellä, kun sopimusta laitetaan toteen. Muiden saavutukset näyttävät näin Kokoomuksen saavutuksilta, vaikka he saattavat todellisuudessa olla vastustaneet kyseisiä saavutuksia. Sellaista on sopiminen. Lehdet haastattelevat aina myönteisissä asioissa Aleksi Randellia (kok) tai Minna Arvetta (kok).<br /><br />Mutta miksi ihmeessä kun on kysymys ikävistä asioista, eli tässä tapauksessa sopimusyhteistyön päättymisestä vasemmistoliiton kanssa, haastatellaan ainoastaan SDP:n edustajaa. Turun Sanomat teki tämän tempun joku viikko sitten Jarmo Rosenlöfille (sd) väittäen haastattelevansa myös Kokoomuksen ja Vihreiden edustajia. Mielikuva oli valmis: SDP haluaa vassarit pois yhteistyöstä (mikä ei pidä paikkaansa). Tänään 26.1.2010 Helsingin Sanomat teki saman tempun. Vasemmistoliiton Annika Lapintien aviomies toimittaja Pyry Lapintie halusi myös kaataa koko sangon nimenomaan SDP:n niskaan, ilman että olisi haastatellut suurinta puoluetta. Hänkin oli väittänyt haastattelevansa myös kokoomuksen edustajaa, mutta hän myös oli päätynyt olemaan pitämättä sanaansa. Tasan ei näköjään käy onnen lahjat. Toiset saavat korjata hedelmät ja toisille jää roiston rooli. <br /><br />Vainoharhaako? En enää usko sattumaan.Petja Raaskahttp://www.blogger.com/profile/01117350807367434005noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2571646332754732123.post-6885378672244987642010-01-03T02:33:00.000-08:002010-01-03T02:50:54.054-08:00Outoja avauksia kaupunginjohtajaltaKaupunginjohtaja Mikko Pukkinen esitti käsityksiään Turun kehittämisestä Turun Sanomissa 3.1.2010. Tälläkään kerralla kaupungin ykkönen ei ota kantaa palvelujen järjestämiseen valtavassa rahapulassa vaan ideoi tulevia investointeja ja Turun vetovoimatekijöiden uudelleenjärjestelyjä. Ovathan ne kai sitten mukavampia aiheita pohtia, kuin oikeiden ihmisten oikeat ongelmat.<br /><br />Kaupunginjohtajan visioissa tuntuu olevan varaa noin 100 miljoonan euroan musiikki- ja kongressitalolle Aurajoen rannassa. Siitä Pukkinen ei tälläkään kerralla puhu, että laitos vaatisi kokonaan oman henkilökunnan, mikä tarkoittaisi vuodessa kulttuuritoimelle tai vastaavalle taloa ylläpitävälle taholle noin miljoonan euron kiinteät vuosittaiset kustannukset. Tämän lisäksi tulisi sitoutua VR:n vanhaan konepajaan sijoitettavaan kulttuurikeskukseen (noin 500.000 - 1 M euroa / vuosi) ja Artukaisten alueen kehittämiseen samaan tarkoitukseen. Varmaankin Pukkisen visioon mahtuu myös Göteborgin asukkaisen sodan jälkeen lahjoittaman konserttitalon peruskorjaus. Mahtaako kyseessä ollakin miljoonametropoli, eikä Turun seutu?<br /><br />Todennäköisesti Mikko Pukkinen on oikeassa siinä, että TuTo:n mestispelit pitäisi siirtää Turkuhalliin ja Kupittaan halli pitäisi muuttaa sisäpalloiluhalliksi. En tosi pidä siitäkään ajatuksesta, sillä 1000 katsojan mestispelien tunnelma on pilalla 10.000 katsojan hallissa. On varmaan kuitenkin liioittelua ylläpitää kahta tuon tason jäähallia Turussa. Mutta jos on varaa kaikkeen edellä lueteltuun ylellisyyteen, niin on varmaan varaa myös pitää TuTolle omaa jäähallia.<br /><br />Pukkisen linjauksista lyhytnäköisin on kuitenkin ajatus Ruisrockin siirtämisestä Ruissalon Kansanpuistosta Artukaisten messukeskukseen. Messukeskus tekee paljon hyviä tapahtumia ja saa kansaa liikkeelle, mutta tähän tarkoitukseen sitä on turha kaavailla. Sinä päivänä, kun Ruisrokin siirtää pois Ruissalossa, voidaan hyvästellä koko tapahtuma. Samalla menetetään upea brändi ja Turun vetovoimatekijä. Miksi kaupunginjohtaja haluaa tuhota yhden Turun merkittävimmästä tapahtumista? Luontoarvoihin en selityksenä usko, koska Auragolf ja leirintäalue saavat olla rauhassa. Todennäköisesti kyseessä on ymmärtämättömyys ja taitamattomuus, sillä millään järkiseikalla tuota populaarikulttuurin vainoamista ei voida selittää.Petja Raaskahttp://www.blogger.com/profile/01117350807367434005noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-2571646332754732123.post-59398248789918844632009-12-18T04:47:00.000-08:002009-12-18T04:48:57.668-08:00Yleistäminen ei auta asiaaHistorian ja nykypäivän välillä on tapana etsiä yhtäläisyyksiä. Mikael Hiltunen (TS 13.12.2009) ja Jorma Miettinen (TS 16.12.2009) tuntuvat olevan aika lailla eri linjoilla siitä, mitä yhtäläisyyksiä on löydettävissä maastamuutosta Suomesta ammoisina aikoina ja maahanmuutosta Suomeen nykyisin.<br /><br />Takavuosina historiaa opiskellessani tulin raaputtaneeksi hieman myös Pohjois-Amerikassa elävien suomalaissiirtokuntien elämän pintaa. Raittiusyhdistyksiä perustettiin, koska elämä uudella mantereella sisälsi juuri niitä sopeutumista vaikeuttavia tekijöitä, mihin Hiltunen viittaa. Sopeutuminen on vaatinut vuosikymmeniä niin siellä kuin myöhemmin Ruotsissakin. Vieläkin saattaa Ruotsissa kuulla epätoivoisen huudahduksen ”En finne igen!”. Kovalla työnteolla sopeutumisvaikeuksista selvittiin.<br /><br />Keskeinen ero kirjoittajien näkemysten välillä näyttää olevan siinä, mitkä ovat maahanmuuton syyt. Miettinen leimaa kaikki nykyiset Suomessa elävät maahanmuuttajat sosiaaliturvan perässä muuttajiksi ja samalla sosiaaliturvasta nauttijat loisiksi. Suomalaiset taas muuttivat vain työtä tehdäkseen. Yhtäläisyyksillä leikittäessä ei pitäisi syyllistyä näin räikeisiin anakronismeihin. Eikä etenkään syyttää toista historian väärin tulkinnasta jos syyllistyy siihen itse. Aikahan oli tyystin toinen!<br /><br />Moni suomalainen syrjäytyi Pohjois-Amerikassa juomisongelman tai muiden henkilökohtaisten onnettomuuksien takia. Tokihan he olisivat joutuneet käyttämään sosiaaliturvaa, jos sellainen olisi ollut. 1960-luvun Ruotsissa moni siihen jo turvautuikin. Mutta suurin osa halusi ja pystyi tekemään hyvin työnsä, mistä Miettinen kirjoittikin.<br /><br />On räikeä vääryys väittää, että Suomessa asuvat maahanmuuttajat ovat muuttaneet tänne vain sosiaaliturvan perässä. Toki on niitäkin, jotka ottavat vain rusinat pullasta. Suurin osa kuitenkin haluaa tehdä töitä ja sopeutua yhteiskuntaamme. Yhtä hyvin voisimme yleistää, että kaikki suomalaiset ovat juntteja. Monihan niin sanoo. Se ei ole kuitenkaan totta. Eihän?<br /><br />Kannatan lämpimästi Mikael Hiltusen ajatusta siitä, että meidän tulisi tehdä enemmän helpottaaksemme maahanmuuttajien sopeutumista ja sitä kautta työllistymistä. Työelämän vaatimukset ovat muuttuneet esi-isiemme ajoista. Ilman kielitaitoa on vaikea pärjätä työmarkkinoilla. Maahanmuuttajat eivät ole mielikseen lähteneet kotimaistaan kylmään Pohjolaan, kuten eivät esi-isämmekään lähteneet mielikseen valtameren taakse.Petja Raaskahttp://www.blogger.com/profile/01117350807367434005noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-2571646332754732123.post-37618453722920261202009-11-18T04:44:00.000-08:002009-11-18T05:01:31.596-08:00Mikä on median vaikutin?Medialla tuntuu olevan dilemma: vallassa olevaa porvarikoalitiota tulisi haukkua, mutta inhottaa tehdä sitä johtavan oppositiopuolueen SDP:n hyväksi. Mikään ei tunnu olevan niin vastenmielistä, kuin tylsä ja inhorealistinen sosialidemokraattinen aate.<br /><br />Ajankohtainen kakkonen kokosi 17.11. suureen studiokeskusteluunsa suuren joukon mediavaikuttajia, alan tutkijoita ja pari poliitikkoa pohtimaan teemaa "media ja valta". Yleinen teesi oli, että koska oppositio on niin hampaaton, pitää median ottaa sen rooli haltuunsa (ja kirjoittaa lautakasoista, taiteenostoista ja muista politiikan ydinkysymyksistä).<br /><br />Kuitenkin johtavat mediat ovat vaienneet johdonmukaisesti mm. Jutta Urpilaisen ja Ari Korhosen varoittelut koskien taantumaa (loppukesä 2008), vääriä veronalennuksia sekä elvytyksen puutetta. Kun Euroopan komissio moittii porvarihallitusta, vain HS kirjoittaa asiasta ja sekin ikään kuin pelin keksijänä. Oppositio onkin hampaaton jos se vaietaan jatkuvasti.<br /><br />SDP:llä on oma linja verotuksen toteuttamiseksi, kuntien tukemiseksi ja palvelujen turvaamiseksi. Se järjestää aiheesta tiedotustilaisuuksia, mutta sisältö ilmeisesti ylittää median edustajien vastaanottokyvyn. Sen sijaan Timo Soinin reppavat hokemat aiheuttavat iloisia huudahduksia ja kätten taputuksia. Taitaa olla riittävän yksinkertaista. Mutta mitä hän esittikään.<br /><br />Päätoimittaja Lasse Virtanen kirjoittaa jälleen kerran SDP:n "linjakriisistä" (Aamuset 18.11.2009). Kaikilla muilla on omia vaihtoehtoja mutta SDP vain keskittyy kertomaan, mitä vikaa niissä on. <br /><br />Ensinnäkin, SDP:llä on omia tavoitteita koskien julkisen sektorin toimintakyvyn kehittämistä, mutta ne eivät ole kovinkaan radikaaleja. Pitäisikö sitten olla? Toiseksi, politiikan agendan määrittää suurin puolue Kokoomus ja esittelijänä toimiva kaupunginjohtaja. Kokoomus kyllä esittää muutoksia, mutta eiväthän ne mitään säästä. Tai säästää pitkällä jänteellä kun palveluista täytyy luopua kun niihin ei enää ole varaa. Siihenkö Aamuset ja muu media tähtää?<br /><br />Media tuntee oman valtansa. Potkimalla ja ennen muuta vaientamalla demareita viestimet ottavat osaa omistajiensa talkoisiin, joilla luodaan kaupallisempaa yhteiskuntaa - yhteiskuntaa jossa ostetaan enemmän ilmoitustilaa ja maksetaan vähemmän veroja.Petja Raaskahttp://www.blogger.com/profile/01117350807367434005noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-2571646332754732123.post-14715120326424172262009-11-11T03:40:00.000-08:002009-11-11T04:12:01.511-08:00Millä saa säästöjä, millä ei?Turun kaupunki on korviaan myöten taloudellisissa vaikeuksissa. Se on elänyt yli varojensa jo pitkään. Kaupunkilehti Turkulainen otti pääkirjoituksessaan kantaa talouden tasapainottamislääkkeisiin tavalla, joka saa epäilemään, että kirjoituksen on laatinut lehden päätoimittaja, Kokoomuksen entinen kaupunginvaltuutettu Pauli Komsi.<br /><br />"Veroja korottamalla heikennetään kuntalaisten ostovoimaa, eikä se siksi kannata". Valtiohan on keventänyt hyväosaisten verotusta rankalla kädellä ja rahoittanut sen velkarahalla. Siitä huolimatta Euroopan Komissio huomauttaa, ettei Suomi ole sijoittanut velkarahaansa elvyttäviin toimiin. Ollaanko siellä taitamattomia, vai? Miksi tätä viestiä ei ole juurikaan uutisoitu?<br /><br />Samalla kun verojen korottaminen saa moitteet (mukavaahan se olisi laskea, mutta palvelujen turvaaminenkin olisi mukavaa) Turkulainen moittii myös sitä, ettei rakenteellisia muutoksia sallita. Näiksi luetellaan Myllykodin myyminen torppaaminen ja 450 hajallaan sijaitsevan vuokra-asunnon myymisen epäileminen. Rakenteellisia uudistuksia? Onhan ne sitä, jos halutaan heikentää kunnan tarjoamia palveluja entisestään.<br /><br />Mainitut 450 asuntoa ovat ne kaikkein tuottavimmat, joiden tuotolla kunnostetaan halvempien vuokratalojen remontit. Onhan sekin rakenteellista uudistamista, jos päästetään asunnot niin huonoon kuntoon, ettei niissä voi enää asua. Myynti saatetaan joutua tekemään sillä ehdolla, että asukkaiden asuminen ja vuokrataso turvataan, ja sillä, että myyntitulolla rakennetaan uusia vuokrataloja ja edistetään näin työllisyyttä. Mutta vain hetkellisen rahan saamiseksi myynti ei ole perusteltua.<br /><br />Myllykoti tarjoaa vanhusten palveluja huomattavasti huokeammalla kuin voittoa tavoittelevat alan yritykset. Yhtiö ei rasita Turkua millään tavoin, mutta tarjoaa hyvän verrokin ja laadukkaita huokeita vanhustenpalveluja. Jos laitos myytäisiin, vuodessa Turun kaupunki joutuisi maksamaan korkeampina maksuina n. 500.000 - 1 M € tulonsiirtoja sijoittajien taskuun. On kai sekin rakenteellista uudistamista.<br /><br />Koska valtio on valinnut verojen alennukset kuntien tukemisen ja riittävien elvyttävien investointien sijaan, on kuntien nostettava verojaan. Myymisillä saataisiin hetkeksi rahaa kassaan, mutta seurauksena on tulojen tippumisen lisäksi omaisuuden katoaminen. Siitä taas seuraa koko julkisen talouden romahtaminen. Jatkossa vain raha puhuisi. Sekö on eräiden pääkirjoitustoimittajien ja porvaripuolueiden tavoitteenakin?Petja Raaskahttp://www.blogger.com/profile/01117350807367434005noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2571646332754732123.post-56570772051271459432009-10-02T08:21:00.000-07:002009-10-02T08:32:46.120-07:00Torjunta toisensa peräänTurun kaupunginvaltuusto hyväksynee kaupungille omistajapolitiikan maanantaina 5.10.2009. Asiakirja on kulkenut pitkän tien ja muuttunut paljon. Kaupunginjohtajan alkuperäisessä esityksessä oltiin myymässä kaupungin vuokra-asuntokantaa, ulkoistamassa teknistä sektoria (eli irtisanomassa tuhansia työntekijöitä) ja myyntilistalla olivat myös mm. Myllykoti ja tekstiilihuoltoyhtiö. Kaupunginvaltuuston enemmistö oli taannoin valmis hyväksymään asiakirjan sellaisenaan, mutta vasemmisto vastusti.<br /><br />Kun veljet vasemmalla ovat keskittyneet vain vastustamaan kaikkea, SDP on ottanut vuosikymmenten varrella linjakseen asioiden hoitamisen kuntoon. Keskinkertainen kompromissi on parempi kuin totaalinen turpiin otto. Tälläkin kerralla lähdettiin ajamaan omaa vaaliohjelmaa ja turvaamaan turkulaisten vuokra-asukkaiden ja pienipalkkaisten työntekijöiden työsuhdeturvaa. Samalla haluttiin estää eräät puhtaasti ideologiset myynnit.<br /><br />Elokuussa konsernijaostolle tuotiin jo huomattavasti siedettävämpi omistajapolitiikka-asiakirja. Vieläkin mukana olivat mm. maininnat Myllykodin ja tekstiilihuollon myymisestä, mutta yhteisesti sopimalla nämäkin saatiin poistetuiksi. Nyt selvitetään teknisen sektorin yhtiöittämisestä koituvat hyödyt ja haitat. Samalla lasketaan omalle työlle hinta ja verrataan sitä vapaisiin markkinoihin. Yhtiöittäminen toteutetaan vain, jos Turun veronmaksajat todellisesti hyötyvät siitä.<br /><br />Moinen muokkaaminen asiakirja SDP:n vaaliohjelman mukaiseksi ei ollut sattumaa. Se perustui pitkälti ryhmien välisen sopimuksen kirjauksiin yhdessä sopimisesta, mutta myös SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Jarmo Rosenlöfin valtavaan uurastamiseen. Vaikka uhka kyseisistä toimenpiteistä säilyy näilläkin kirjauksilla ja seuraavien vaalien jälkeen kaikki on taas avoimena, kannatti se tehdä. Kun toiminnat kerran ulkoistaa ja myy, paluuta siitä ei ole. Nyt tilanne saadaan rauhoitettua ja päästään kehittämään ja tehostamaan toimintaa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.Petja Raaskahttp://www.blogger.com/profile/01117350807367434005noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2571646332754732123.post-77674851453661904792009-09-05T23:16:00.000-07:002009-09-05T23:27:36.978-07:00Mielenkiintoinen kyselytutkimusTurun sanomat oli tehnyt sunnuntain 6.9. lehteen mielenkiintoisen kyselytutkimuksen turkulaisille suhtautumisesta kunnallisveron suuruuteen sekä kulttuuripääkaupunkivuoteen.<br /><br />Ensimmäinen johtopäätös oli se, että turkulaiset ovat erittäin heterogeeninen ryhmä. Jotkut eivät tienneet kunnallispolitiikasta tahi kulttuurista tuon taivaallista, jotkut tiesivät paljonkin; joillekin tuli positiivisia, joillekin negatiivisia ajatuksia mieleen. Analyysit ja johtopäätökset vaihtelivat myös ikäryhmien sisällä.<br /><br />Kunnallisveron suhteen näkemys oli melko selkeä: veroja voidaan nostaa, mikäli siten voidaan turvata keskeiset peruspalvelut, eli sosiaali- ja terveyspalvelut, sekä opetus. Tämä näkemys on yksi yhteen oman puolueeni SDP:n ajaman ajatuksen kanssa. Eli voidaan nostaa, kunhan käytetään olennaiseen ja tehostetaan myös muualta.<br /><br />Kulttuurin suhteen näkemykset vaihtelivat laajemmalti. Yleinen pohjavire oli kuitenkin se, että kulttuuripääkaupunkivuosi koetaan eliitin projektina ja että se on jäänyt etäiseksi. Näin kokivat myös monet sellaiset, jotka sinänsä suhtautuvat kulttuuriin positiivisesti. On yhdentekevää, onko mielipide säätiön toimihenkilöiden mielestä kohtuullinen tai ei, jos näin kerran koetaan. Se on erittäin merkittävä singnaali 2011-säätiölle. Alkaa olla kiire tehdä jotakin asian hyväksi!<br /><br />Itse koen asiat aika lailla samalla tavalla kuin jutussa haastateltu vanha kaverini <span style="font-weight:bold;">Otto Sjöholm</span>. Suhtaudun positiivisella odotuksella. Ja alakulttuurit on otettava huomioon, kuten Otto huomautti. Voihan se olla, että on otettukin, mutta turkulaiset eivät sitä nyt tiedä. Tiedotusta olisi varmaankin syytä tehostaa.Petja Raaskahttp://www.blogger.com/profile/01117350807367434005noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2571646332754732123.post-73340369865209151232009-07-27T00:50:00.000-07:002009-08-02T11:58:46.883-07:00Suurtapahtumien paraati<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiFvS1YdbCUPnTwmmx7S6i8MyO1yqwZZv7_lNCr4eAHMxnVHW_mYblXPVlq-CbgwEX1xYQvVF7yHc5P9AgDc6G6AHPUWJ8jHyjIBCV0fPQ3byKbkEwjnuOlCYhhGs4xj5Nr49pBfRgWRX0/s1600-h/Tsr09+064.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 300px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiFvS1YdbCUPnTwmmx7S6i8MyO1yqwZZv7_lNCr4eAHMxnVHW_mYblXPVlq-CbgwEX1xYQvVF7yHc5P9AgDc6G6AHPUWJ8jHyjIBCV0fPQ3byKbkEwjnuOlCYhhGs4xj5Nr49pBfRgWRX0/s400/Tsr09+064.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5363044449936377074" /></a><br /><br />Turun kesä on tarjonnut melkoisen määrän upeita suurtapahtumia, ja yhä riittää uusia. Viimeksi eilen lähtivät suuret purjelaivat (kuva ylhäällä), joita kävi katsomassa arviolta puoli miljoonaa henkeä. Fantastinen tapahtuma.<br /><br />Aikaisemmin kesällä perinteikäs Ruisrock täytti Ruissalon Kansanpuiston yli 90 000 festarivieraan voimin. Kuten joka vuosi, taas kerran voin todeta, että olisi aika hölmöä siirtää ainutlaatuinen tapahtuma pois Ruissalosta. Paikka ja tapahtuma hakee vertaistaan. Järjestäjät ovat tehneet hyvää työtä kitkeäkseen ympäristöhaittoja. Olisi hurjaa tehdä Ruisrockista tusinamassatapahtuma jollakin suurella parkkipaikalla. Myös keskiaikamarkkinat ovat jo saaneet suuret joukot liikkeelle.<br /><br />Seuraavaksi tulee niinikään jo perinteinen DBTL. Laituri luo haasteen keskustan asukkaiden viihtyvyydelle, mutta on sekin varmasti uhrauksen arvoinen. Myöhemmin loppukesällä koetaan vielä mm. Turun messut ja naisten EM-futispelejä.<br /><br />Suurtapahtumilla on suuri merkitys alueen liike-elämälle. Hotellit ja ravintolat hyötyvät, kuten myös monet muut yrittäjät. Näinä aikoina tällä on entistäkin suurempi merkitys. Siksi toivon turkulaisten jaksavan häiriöitä liikenteen ja melun osalta.<br /><br />PS. Ostin muuten TSR:stä hienon lippalakin ihanalta Helena Oppaalta, jolla on Puistokadulla design-yritys nimeltään "Punainen norsu". Helu keskittyy lastenvaatteisiin, mutta löytyipä jotakin tällaiselle hieman isommallekin lapselle. Suosittelen. Mukavaa, että seudulla menestyvät edelleen monet laadukkaat yritykset.Petja Raaskahttp://www.blogger.com/profile/01117350807367434005noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2571646332754732123.post-17326583336163442942009-07-12T06:32:00.001-07:002009-07-12T06:48:16.007-07:00Onnistunut seikkailu jännittää<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnkYFlG3NhFHzIQwSMtIYEVZXF0Ilj_olm04VVGO_FfvIay7g7fiP8aIUTzjbdYhQGwLeTcVWDYHtyyO4tGC1GwHsF_rjlzGTJ2xadctAnBomYZjLD-cLuiw61d8s_OI_Poa07OeZTjV4/s1600-h/muskettisoturit3.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 320px; height: 234px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnkYFlG3NhFHzIQwSMtIYEVZXF0Ilj_olm04VVGO_FfvIay7g7fiP8aIUTzjbdYhQGwLeTcVWDYHtyyO4tGC1GwHsF_rjlzGTJ2xadctAnBomYZjLD-cLuiw61d8s_OI_Poa07OeZTjV4/s320/muskettisoturit3.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5357566292884330514" /></a><br /><br /><span style="font-style:italic;">Muskettisoturit Markus Järvenpää, Juha-Pekka Mikkola ja Tom Petäjä seuraavat taustalla, kun nuoret rakastavaiset Oula Kitti (D'artagnan) ja Emmi Kaislakari tuijottavat toisiaan tulisesti silmiin.</span><br /><br />Turun kesäteatterin "Kolme muskettisoturia" sai loistavat arvostelut - eikä syyttä. Antti Majanlahti joukkoineen teki erinomaista työtä. Näyttelijäkaarti on osaava ja innostunut.<br /><br />On hienoa nähdä, ettei näyttelijöiden ja muun henkilökunnan moraali heikkene, vaikka esityksiä on valtava määrä. Eikä siinä kaikki, että esityksiä on paljon - heinäkuussa on totuttuun tapaan liian vähän katsojia. Asiakkaiden kiinnostus on suurempi heinä- ja elokuuta kohtaan. Eipä tilanne taida paljon olla toisenlainen muuallakaan Suomessa: Mökki ja pitkät yhtenäiset lomat kiinnostavat enemmän kuin kaupungissa poikkeaminen. Teatterin taloudesta viime kädessä vastaavalla ongelma on kuitenkin suuri. Kesässä onkin jännitettävää monessa mielessä: Juttu on hyvä ja jännä, mutta myös katsojatavoitteen täyttyminen jännittää.<br /><br />Joka vuosi yhdistystämme puhuttaa mainostaminen. Kymmenet tuhannet ihmiset löytävät teatteriin joka vuosi, joten ei se voi olla epäonnistunuttakaan. Mutta lisää huomiota kaipaisimme nimenomaan heinäkuun alkuun, jolloin viidakkorumpu ei ole vielä tehnyt tehtäväänsä.<br /><br />Harmillista on se, että vaikka teatteristamme suolletaan tietoa ja vinkkejä pääkaupunkivetoiselle lehdistöllemme, vain paikallinen lehdistö tuntuu kiinnostuvan Vartiovuorenmäen teatterivanhuksesta. Jutun pitäisi olla hyvä ja näyttelijöiden osaavia ja kiinnostavia. Johtuuko kiinnostuksen puute siitä, että kohdeyleisönä ovat "vain" lapsiperheet vai siitä, että ammattimaisesti tehtyjen näytelmiemme taustalla on vain harrastajaorganisaatio? Vai pelottaako pääkaupunkiseudun viestimiä, että Turusta voisi tulla liian positiivisia kulttuuriuutisia? Onneksi paikalliset viestimet eivät ole viitanneet kintaalla Turun kesäteatterin suuntaan ja onneksi kymmenet tuhannet ihmiset näyttävät löytävän tiensä teatteriimme tänäkin kesänä. Tulevina vuosina ehkä keksitään, miten heinäkuun puolivälissäkin saadaan katsomo myytyä loppuun.Petja Raaskahttp://www.blogger.com/profile/01117350807367434005noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-2571646332754732123.post-65718360871810561282009-07-10T07:58:00.001-07:002009-07-10T08:10:35.687-07:00Kesäjuttuja kesäterässäVihdoinkin olemme Annikan kanssa päässeet lomailun makuun. Hieman vierailtu siellä ja lomailtu täällä. Oikein rentouttavaa.<br /><br />Olemme taas kotona käymässä ja selailin lehtiä. Taas on Turun kunnallispolitiikasta tehty "asiajuttuja" kun ei asiajuttuja näytä olevan. <br /><br />TS / Heinon Jari on päässyt yhdessä pääkirjoitustoimittajan kanssa hämmästyttävään lopputulokseen: Kokoomus ja demarit ovat nimenneet pääosin kokeneita miespuolisia valtuutettuja konserniyhtiöiden hallitusten puheenjohtajiksi. Pitäisi olla kuulemma nuoria kokeilemassa ja kasvamassa.<br /><br />Näiden harmaahapsisetien joukkoon lueteltiin mm. varavaltuutettu Mia Ilola ja kiinteistökehitysasiantuntija Mikko Lehtinen (noin 30-v). Tai Mikko lueteltiin virkamieskiintiöön, kun taas Esko Heinonen poliittisiin mandaatteihin (miksi?).<br /><br />Jos olisimme vaihtaneet vaikkapa Turun Seudun veden puheenjohtaja Esko Heinosen juuri pari vuotta ennen valtavan hankkeen valmistumista johonkin nuoreen kokeilijaan, mitäköhän TS sanoisi siihen? Onko yhtiön puheenjohtajuus ylipäänsä oikea paikka harjoitella vaikuttamista? Tuntevatko TS:n toimittajat yhtiölakia ja sen tuomia velvollisuuksia verrattuna lautakuntatyöhön?<br /><br />Eikö sille anneta mitään arvoa, että useiden yhtiöiden hallituksissa on kasvamassa fiksuja nuoria tuleviin ykköspesteihin? Opiskelija Toni Eklund nimettiin Turun Messukeskus Oy:n hallitukseen ja opiskelija Terhi Salmenoja Turun Kaapelitelevisio Oy:n hallitukseen. Minä ikäloppuna (31) jatkan Myllykoti Oy:n hallituksessa ja aloitin myös Turku Touring Oy:n hallituksen varapuheenjohtajana. Säätiöt ovat sitten oma maailmansa. SDP on luottanut nuoriin niin ylioppilaskyläsäätiössä kuin kauppaopetussäätiössäkin.<br /><br />Onko asioiden laittaminen mittasuhteisiinsa tai niiden laajempi tutkistelu ihan vanhanaikaista? On sitten kesä tai ei.Petja Raaskahttp://www.blogger.com/profile/01117350807367434005noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2571646332754732123.post-39078595891270690202009-05-30T01:35:00.000-07:002009-05-30T01:56:52.789-07:00Säästämisen tuskaaKuntasektori on joutumassa toden teolla laman maksumieheksi. Turun kaupunki oli jo valmiiksi ongelmissa, eikä maailmanlaajuiset virtaukset helpota tätä tuskaa. Yksinkertainen fakta on, että Turkuun ei muuta riittävästi uusia hyvätuloisia veronmaksajia mutta palvelujen tarvitsijoiden määrä kasvaa. Yhtälö ei toimi.<br /><br />Kehitys on osaltaan aiempien ja varmaan nykyistenkin päättäjien edesauttamaa, mutta kaikki olisi epä-älyllistä kaataa heidänkään syliin. Turku on kantanut vastuunsa riittävästä palvelutasosta mm. vanhuksille, riittävistä panostuksista elinkeinoelämään koko seudun työpaikkojen tarpeiksi, laadukkaista monipuolisista kulttuuripalveluista (koko seudun tarpeiksi) sekä asuttanut seudun maahanmuuttajat ja yrittänyt tarjota näille kotouttamiseen tähtääviä palveluja (siis yrittänyt).<br /><br />Nyt ei vieteri enää veny. Koko palvelurakennetta on voitava tarkastella kriittisesti. Kaupungin nykyjohto ei tosin tee sitä kovin johdonmukaisesti. Yksi selvittää yhden palvelun verkkoa ja toinen toisen. Näiden kanssa rinnakkain keskushallinto tekee omaa verkkoselvitystään lainkaan kommunikoimatta näiden hallintokuntien kanssa. Se, että asiassa sählätään (taas) ei poista sitä tosiasiaa, että verkkoja on voitava tarkastella.<br /><br />Lehdistä saa lukea, että on pöyritstyttävää edes keskustella koululaisista säästämisestä tai lastentarhoista. Vanhuksiin pitäisi panostaa enemmän (mikä pitää paikkansa). Samalla kuullaan huutoa siitä, että kirjastojen kokonaisvolyymia pitäisi kasvattaa, vaikka asukasmäärä ei ole kasvanut. Pöyristyttävää ja hirveää jos ei näin tehdä. Kulttuuripääkaupunkistatus pois vaan! Samalla olen itse huolissani kolmannen sektorin toimijoista. Avsutuksien karsimisella uhkaillaan jatkuvasti, vaikka järjestöt tekevät osittain lakisääteisiä tehtäviä ja nimenomaan ennaltaehkäisevää työtä, mikä säästää kalliin terveyden- ja sosiaalihuollon kustannuksia. Erityisen huolissani olen kaupungin mielenterveyspalvelujen tarvitsijoista. Heitä ei moni puolusta, mutta palvelutarjonta ei paikoin täytä edes lain henkeä. Asiat pitäisi lehdissäkin laittaa mittasuhteisiinsa. Vain hyväosaisten kapina kuuluu.<br /><br />Investointien tekemättä jättäminen ei ole mikään säästöratkaisu. Jos kuntakaan ei investoi, verotulot tippuvat entisestään ja sosiaalipuolen menot karkaavat. Nyt tarvitaan töitä julkiselta sektorilta!<br /><br />Yhtälö on kuntien kannalta hankala. Jos Turku nostaa prosentilla veroastetta, saa se noin 23 miljoonaa euroa lisää rahaa. Tarve olisi vähintään 100 miljoonaa euroa! Veroprosenttia pitää nostaa, mutta neljä prosenttia on mahdoton ajatus, kun kymmenen minuutin ajomatkan päässä olevat kermankuorijakunnat eivät niin tee.<br /><br />Miksi Suomen hallitus pääsee kuin koira veräjästä? Veroja alennetaan sieltä ja täältä, eivätkä ne vaikuta taloutta elvyttävästi. Valtion veropolitiikan keinoin kunnat voitaisiin pelastaa, mutta mm. metsänomistajien ja suurkauppiaiden edut menevät edelle. Miksi rahavirtoja ei voida verottaa kunnolla? Koska kuntien veroprosentit ovat lähempänä porvari-ideologian mukaista tasaveromallia. Valtion vero on progressiivista ja se tulee porvaritaktiikan mukaan ajaa alas. Talousahdingossa on helppoa myös kokoomusjohtoisissa kunnissa ulkoistaa palveluja "säästöjen" nimissä laatua sen enempää pohtimatta.<br /><br />No, mitä pitäisi tehdä? Vaikea sanoa. Minimoida vahingot? Odottaa äänestäjien heräämistä porvarihypen jälkeen? Niin kai sitten.Petja Raaskahttp://www.blogger.com/profile/01117350807367434005noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-2571646332754732123.post-63372705553897632412009-03-21T09:05:00.000-07:002009-03-21T09:25:56.892-07:00Perspektiiviä PihkovastaVenäjän poliittinen kenttä ei ole erityisen vakiintunut neuvostoajan päätyttyä. Yhtenäinen Venäjä hallitsee ja oppositiopuolueista tunnetuin lienee vanhan ajan kommunistit. Uskottavan oppositiopuolueen ei ole onnistunut nousta todelliseksi haastajaksi.<br /><br />Pari vuotta sitten muutama pienempi puolue yhdistyi Oikeudenmukainen Venäjä -nimiseksi puolueeksi. Sille myönnettiin Sosialistisen internationaalin seuraajajäsenyys ja se onkin hakenut sisäpoliittista uskottavuutta kansainvälisillä yhteyksillä. Sosialidemokraattinen maailmanyhteisö on edelleen maailman suurin poliittinen liike, joten se on luonteva tapa nivoa puolue osaksi laajempaa kokonaisuutta.<br /><br />Suomen SDP solmi viime lokakuussa yhteistyösuhteet OV-puolueeseen Moskovassa. Samalla sovittiin paikallistason pilottiyhteistyöstä Turun ja Pihkovan osastojen kesken. Kävimme Seppo Lehtisen ja Viktor Germanin kanssa solmimassa paikallisyhteistösopimuksen viime viikonloppuna Pihkovassa. Tapaus herätti paljon kiinnostusta paikan päällä. Huomasimme, että uskottavalle oppositiopuolueelle onkin tarvetta. Toivottavasti vierailustamme oli hyötyä siinä työssä.<br /><br />Pietarin matkaajat tietävät, että matka Karjalan kannaksen halki ei vaurautta näytä. Matka Viron rajalta Pihkovaan oli vielä hurjemman näköinen. Tuloerot ja julkisten varojen puute näyttäytyivät uskomattoman selkeästi. Teiden päällystyksestä on pitkä aika. Talot ränsistyvät pystyyn. Muutama loistolukaali erottui joukosta. Kerrostaloalueiden kunnostuksesta oli pitempi aika.<br /><br />Pihkova sijaitsee historiallisella rajaseudulla. Lukuisat linnoitukset kertovat seudun sotaisasta historiasta. Ilmeisesti venäläiseen filosofiaan ei sovi rajaseutujen kunnostaminen - kohta siellä paikat taas hajoavat kuitenkin. Onneksi linnoituksia oli laitettu kuntoon. Kulttuurihistorialle vallanpitäjät näyttäisivät antavan enemmän arvoa kuin asukkaille. Erityisesti kirkollisissa kohteissa kuluista ei ollut säästelty, esimerkkinä loistelia Petserin luostari.<br /><br />Saimme isänniltämme herra Mihail Brachyakin johdolla lämpimän ja yltäkylläisen vastaanoton. Kuulimme OV-puolueen haasteista, joista päällimmäisiä olivat suuret tuloerot sekä korruptio. Eläkeläisten asema tuntui huolettavan aivan erityisesti. Vähäisistä julkisista töistä tai turvaverkoista huolimatta isäntämmekään eivät näyttäneet ajavan verotuksen muuttamista nykyisestä 13 % tasaveromallista. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että äänestäjät eivät ole halukkaita veroja maksamaan, koska niistä saatavaan hyötyyn ei uskota. Haasteita siis riittää.<br /><br />Matkamme osui aika hyvään saumaan siltä kannalta, että se auttaa näkemään maailmaa taas hieman laajemmasta perspektiivistä. Kotikaupungissamme Turussa ollaan tekemässä rajuja palvelujen leikkauslistoja, jotka aiheuttavat tuskaa monille. Tilanne on toki vakava, mutta kaukaisemmasta kulmasta katsottuna kovin länsimainen ongelma.Petja Raaskahttp://www.blogger.com/profile/01117350807367434005noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2571646332754732123.post-4889477529846042662009-02-20T04:43:00.000-08:002009-02-20T05:10:38.707-08:00Kesäistä jännitystä Vartiovuorenmäelle<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgru-_TkDCnm3KkCNs4yghmtjkenZTt66Hqe7LNT0swcMhWNOXg97nJbc1TBk72NwRPQkKHXlQ8nMXt1Reh0CvGxt9x7a1CqlyGEqI_CX66kl8UnyGDwVyoWpbpX2wTgQSSgDeKb-MXOiQ/s1600-h/teatteri+027.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 300px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgru-_TkDCnm3KkCNs4yghmtjkenZTt66Hqe7LNT0swcMhWNOXg97nJbc1TBk72NwRPQkKHXlQ8nMXt1Reh0CvGxt9x7a1CqlyGEqI_CX66kl8UnyGDwVyoWpbpX2wTgQSSgDeKb-MXOiQ/s400/teatteri+027.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5304859621871200498" /></a><br /><br /><br /><span style="font-style:italic;">Janne Virtanen ja Kristiina Halttu poseerasivat Vartsukan lehdistötilaisuuden jälkeen omalle väelle.</span><br /><br />Olen aika innoissani ensi kesän näytelmästämme Turun kesäteatterissa. Järjestimme tänään lehdistötilaisuuden Kolmesta muskettisoturista Vanhalla suurtorilla. Tiedotusvälineitä oli ihan mukavasti paikalla perjantaipäivästä huolimatta.<br /><br />Edeltäjäni teatterin peräsimessä, kunniapuheenjohtaja <span style="font-weight:bold;">Kauko Leinonen</span>, ehdotti minulle moneen kertaan kyseistä näytelmää. Hän ehti siitä jo tilaamaankin koko perheen sovituksen <span style="font-weight:bold;">Anna Eloaholta</span>, mutta projekti jäi kun puheenjohtaja vaihtui. Niin usein tapahtuu. Kaken ja minun välissä puheenjohtajana toimi <span style="font-weight:bold;">Mauri Heikkilä</span>. Kake poistui muille näyttämöille hieman sen jälkeen, kun julkistimme näytelmän, eikä hän siis ehdi näkemään lopputulosta. Mutta uskon hänen olevan edelleen hengessä mukana.<br /><br />Käännyimme pari vuotta sitten uudelleen <span style="font-weight:bold;">Anna Eloahon</span> puoleen, joka otti työparikseen <span style="font-weight:bold;">Kari Tuomen</span>. Kaksikko kirjoitti verrattoman hauskan sovituksen, joka varmasti viihdyttää koko perhettä vauvasta vaariin. Oma oivallukseni näytelmän toteutuksessa on <span style="font-weight:bold;">Antti Majanlahden</span> kutsuminen näytelmää ohjaamaan. Antti näytteli ja ohjasi vuosikaudet Turun kaupunginteatterissa. Tutustuimme aikanaan Samppalinnan Tukkijoella 1994. Antin tyylillä pystytysajasta tulee varmasti mukava kokemus.<br /><br />Sikälikin luvassa on mukava kesä tulossa, että koko muukin tiimi ja eritoten näyttämötaiteilijat ovat mainio kokonaisuus. Tänään esittelimme vain terävimmän kärjen: Kolme muskettisoturia ovat <span style="font-weight:bold;">Tom Petäjä</span>, <span style="font-weight:bold;">Markus Järvenpää</span> ja <span style="font-weight:bold;">Juha-Pekka Mikkola</span>. Sekä Petäjä että Mikkola ovat turkulaisille vanhoja rakkaita tuttavuuksia ja Järvenpää hieman uudempi sellainen. D'artagnan on <span style="font-weight:bold;">Oula Kitti</span>, joka myös tekee näytelmän vauhdikkaat miekkailukohtaukset. <br /><br />Kardinaaliksi tulee viimeksi Turun kesäteatterissa Zorroa näytellyt <span style="font-weight:bold;">Janne Virtanen</span>. Janne muisteli, että Kake olisi häntä jo kysellyt Kolmeen muskettisoturiin mukaan - silloin soturiksi. Vuodet ovat vierineet... Viekasta Myladya näyttelee loistava Kansallisteatterin näyttelijä <span style="font-weight:bold;">Kristiina Halttu</span>, joka teki vaikuttavan roolisuorituksen Dome Karukosken ohjaamassa Tummien perhosten kodissa.<br /><br />Muita mukavia työryhmän jäseniä tulevat olemaan mm. Turun Nuoren Teatterin monivuotinen upea tähti <span style="font-weight:bold;">Emmi Kaislakari</span>. Emmi oli antanut lapsena Turun Sanomiin haastattelun, että tavoitteena on mennä Teatterikorkeaan ja pyrkiä Vartiovuorelle. Kannattaa tähdätä korkealle;-) Mukana on myös Peter Panin Helinäkeijuna näytellyt <span style="font-weight:bold;">Outi Ikonen</span> ja taiteen turkulainen moniottelija <span style="font-weight:bold;">Roope Lipasti</span>. Ja monta muuta vanhaa tuttua ja uutta kasvoa.<br /><br />Lavastajana jatkaa <span style="font-weight:bold;">Teemu Loikas</span>, joka nyt ottaa huolekseen myös puvut. Pukujen valmistus on Turun nuorten työpaja Fendarin tehtävänä. Maskit ja peruukit loihtii <span style="font-weight:bold;">Alisa Oksanen</span>. Yhtenä erikoisuutena näytelmässä on myös metallin kalske. Metallia on luvassa myös musiikeissa, jotka säveltää <span style="font-weight:bold;">Janne Engblom</span>.<br /><br />On hyvä ja innostunut mieli. Jutusta täytyy tulla menestys.Petja Raaskahttp://www.blogger.com/profile/01117350807367434005noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2571646332754732123.post-1489135138840823942009-02-17T02:32:00.000-08:002009-02-17T02:56:26.219-08:00Teatteriviikonloppu Tampereella<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAau5EoYKgq4W2VNuiSZS524krA5t9ZnV20Aj_akn3nvup189r4SwkhhD7s5YErtdIPQmvjZaWgQYsCLXynk7XAYRaaVrv4b6dJrPYvRAO2PNY0_jjXe6KZRfRfOV5hS8LVYhd_eZ6B-M/s1600-h/tampere-002.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 320px; height: 240px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAau5EoYKgq4W2VNuiSZS524krA5t9ZnV20Aj_akn3nvup189r4SwkhhD7s5YErtdIPQmvjZaWgQYsCLXynk7XAYRaaVrv4b6dJrPYvRAO2PNY0_jjXe6KZRfRfOV5hS8LVYhd_eZ6B-M/s320/tampere-002.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5303712453129567010" /></a><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br />Usein harmittelen, etten työni takia juurikaan ehdi harrastaa. Iltaisin lueskelen hieman historiallista tietokirjallisuutta. Luonnossa tulee liikuttua aivan liian harvoin. Vanha harrastukseni Turun Eränkävijöissä viikonloppureissuineen on työni luonteen takia ollut hankala pitää harrastusvalikoimassa. Iltoihin saati viikonloppuihin sitoutuminen ei vain onnistu.<br /><br />Onneksi on jäänyt vaatteisiin tällainen mukava teatteriharrastus. Kun menin pikkupoikana 1994 Samppalinnan kesäteatterin työhaastatteluun, teatterinjohtaja <span style="font-weight:bold;">Aulis Ruostepuro</span> kyseli minulta taiteellisista taidoistani. "Osaatko laulaa?" Valitettavasti en. "Entäpä tanssia?" Eipä taida siitäkään tulla mitään, enkä ole näyttelemistäkään kokeillut. Sitten Auliksen ilme kirkastui ja hän kysyi "Osaisitko toimia äänimiehenä ja puuhailla mikrofonien ja kaiuttimien parissa?" Mutta enpä osannut sitäkään. Ruostepuro pudisteli päätään ja virkkoi "No niin, eiköhän me sinulle jotakin keksitä..."<br /><br />En osaa vieläkään laulaa enkä tanssia, enkä ymmärrä äänentoistokaan mitään, mutta kesäteatterissa edelleen pyöritään. Olen vain vaihtanut mäkeä. Turun kesäteatteri Vartiovuorella tekee Suomen suurimmat koko perheen kesäteatterituotannot. Olen teatteria pyörittävän Turun Työväen Teatterin Kannatusyhdistyksen puheenjohtaja ja siinä sitä riittää harrastusta kerrakseen. Enemmänkin pitäisi ehtiä sitä sorttia harrastamaan.<br /><br />Yksi osa harrastusta on itsensä valistaminen alan näytelmistä. Lastenteatteri on haastava laji, mitä vain ei voi perheen pienimmille syöttää. Sopivia näytelmiä ei loppujen lopuksi ole kovin paljon. Klassikot ovat suosituimpia, mutta uudistuakin pitäisi. Perheen pienimpien pitää saada virikkeitä ja kipinä teatteriin, mutta vanhemillekin pitää voida tarjota kunnon elämys. Siksi on hyvä hieman kiertää Suomea valistamassa itseään.<br /><br />Tampere on julistautunut Suomen teatteripääkaupungiksi. Siellä onkin useita laadukkaita teattereita, jotka saavat sekä kaupungin että valtion tukea. Ja kävijämäärät ovat suuret hyvän maineen ja keskeisen sijainnin ansiosta. Eipä silti, Turun veronmaksajat laittavat vielä runsaammin rahaa omaan laitosteatteriinsa, sekä suureen ruotsinkieliseen teatteriin. Tampereella taloudellinen vastuu jakautuu tasaisemmin ja lipputulojen osuus on suurempi. Julistautuminen ei siksi ole kohtuutonta. Turun kulttuuripääkaupunkistatuksen puolesta puhuu se, että meidän kulttuuritarjontamme on monipuolisempaa mm. upean museoverkon ja tanssiteattereiden ansiosta. Mutta teatterissa on kirittävää. Siksi sinne on syytä tehdä aina silloin tällöin opintomatkoja.<br /><br />Käväisimme Annikan kanssa piristämässä helmikuutamme ensin lauantaina Tampereen Teatterin Frenckell-näyttämöllä Lukkosulan ja Lumpeenkukkien parissa ja sitten pyhänä Komediateatterissa Ison Pahan Suden merkeissä. <span style="font-weight:bold;">Heidi Krohnin</span> mainio teksti oli samalla opiskelijoiden harjoitustyö. Teoksen on ohjannut <span style="font-weight:bold;">Ilmari "Immu" Saarelainen</span> (kuvassa Annikan kanssa). Ensimmäisen vaikutuksen tekivät upeassa kunnossa olevat teatterirakennukset. Ja seuraavan vaikutuksen tekivät laadukkaat näytelmät. Ja käsitin isäntämme Immun puheista, ettei se raha kasva Tampereellakaan puissa, vaan kaikessa vaaditaan nokkeluutta ja säästäväisyyttä. Se on syytä tiedostaa Turunkin talousvaikeuksien keskellä. Missään ei taide saa tarpeeksi rahaa ja se taitaa ollakin yksi sen käyttövoima.Petja Raaskahttp://www.blogger.com/profile/01117350807367434005noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2571646332754732123.post-36338541685380780122009-01-26T03:39:00.000-08:002009-01-26T03:40:56.403-08:00Kulttuuritahtoa on – rahaa ei<meta equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8"><meta name="ProgId" content="Word.Document"><meta name="Generator" content="Microsoft Word 11"><meta name="Originator" content="Microsoft Word 11"><link rel="File-List" href="file:///C:%5CDOCUME%7E1%5CPETJAR%7E1%5CLOCALS%7E1%5CTemp%5Cmsohtml1%5C01%5Cclip_filelist.xml"><!--[if gte mso 9]><xml> <w:worddocument> <w:view>Normal</w:View> <w:zoom>0</w:Zoom> <w:hyphenationzone>21</w:HyphenationZone> <w:punctuationkerning/> <w:validateagainstschemas/> <w:saveifxmlinvalid>false</w:SaveIfXMLInvalid> <w:ignoremixedcontent>false</w:IgnoreMixedContent> <w:alwaysshowplaceholdertext>false</w:AlwaysShowPlaceholderText> <w:compatibility> <w:breakwrappedtables/> <w:snaptogridincell/> <w:wraptextwithpunct/> <w:useasianbreakrules/> <w:dontgrowautofit/> </w:Compatibility> <w:browserlevel>MicrosoftInternetExplorer4</w:BrowserLevel> </w:WordDocument> </xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml> <w:latentstyles deflockedstate="false" latentstylecount="156"> </w:LatentStyles> </xml><![endif]--><style> <!-- /* Style Definitions */ p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal {mso-style-parent:""; margin:0cm; margin-bottom:.0001pt; mso-pagination:widow-orphan; font-size:12.0pt; font-family:"Times New Roman"; mso-fareast-font-family:"Times New Roman";} @page Section1 {size:612.0pt 792.0pt; margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm; mso-header-margin:35.4pt; mso-footer-margin:35.4pt; mso-paper-source:0;} div.Section1 {page:Section1;} --> </style><!--[if gte mso 10]> <style> /* Style Definitions */ table.MsoNormalTable {mso-style-name:"Normaali taulukko"; mso-tstyle-rowband-size:0; mso-tstyle-colband-size:0; mso-style-noshow:yes; mso-style-parent:""; mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; mso-para-margin:0cm; mso-para-margin-bottom:.0001pt; mso-pagination:widow-orphan; font-size:10.0pt; font-family:"Times New Roman"; mso-ansi-language:#0400; mso-fareast-language:#0400; mso-bidi-language:#0400;} </style> <![endif]--> <p class="MsoNormal"><o:p></o:p>Turun päättäjiä moititaan toistuvasti kulttuuritahdon puutteesta. Se on ymmärrettävää monien yksittäistapauksien valossa, mutta asioita pitäisikin muistaa katsoa laajemmasta perspektiivistä.</p> <p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p> <p class="MsoNormal">Päättäjät ovat monenlaisten paineiden ristitulessa. Päätöksentekokulttuuria on vaadittu jämäkämmäksi: päätökset on tehtävä ajallaan ja niissä on pysyttävä. Toisaalta perustellusti vaaditaan painopisteen siirtämistä hoitavasta toiminnasta ennaltaehkäisevään toimintaan. Tämä vaatimus puoltaa myös kulttuurin tukemista.</p> <p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p> <p class="MsoNormal">Samalla muistutetaan, että lapsiperheet lähtevät kaupungista, kun kouluverkkoa karsitaan sen sijaan että tyydyttäisiin vain rakentamaan uusia yksikköjä. Lapsiperheitä houkuttaa myös muiden kuntien maksamat kuntalisät, joita Turulla ei ole varaa maksaa.</p> <p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p> <p class="MsoNormal">Vanhusten palvelut nousevat yhä keskeisempään asemaan väestörakenteen muuttuessa. Painopistettä pyritään siirtämään kotihoidon suuntaan, mutta laitoshoidonkin tarpeeseen on vastattava. Lukuiset kolmannen sektorin yhdistysten vapaaehtoistoiminnat mm. omaishoitajien vapaapäivien tai vaikkapa nivelneuvonnan tarjoamiseksi eivät saa riittäviä avustuksia. Niiden runsaampi avustaminen säästäisi toisilta momenteilta.</p> <p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p> <p class="MsoNormal">Terveydenhoito on sektoreista se, jonka kustannukset nousevat kovinta vauhtia. Olisiko päättäjillä uskallusta tai kaupunkilaisilla ymmärtämystä sitä kohtaan, että jotkut sairaudet jätettäisiin jatkossa hoitamatta ja siten vain varakkailla olisi jatkossa mahdollisuus parantaa itsensä osasta tauteja? Tuskin. Ei minulla ainakaan. Myös sosiaalipuolella kaupunkilaisten tarpeet ja toisaalta valtion asettamat velvoitteet lisääntyvät.</p> <p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p> <p class="MsoNormal">Kulttuuria on monenlaista. Turku toimii veturina koko seudulle tarjoamalla mm. Suomen mahtavimman museoverkon Turun linnoineen, käsityöläismuseoineen ja taidemuseoineen. Turku laittaa paljon rahaa suomen- ja ruotsinkielisiin laitosteattereihin. Yhdistyskenttää tuetaan (joskaan ei riittävästi) siten, että Turussa on eturivin nuorisoteatteria, tanssiteatteria, sekä Suomen monipuolisin kesäteatteritarjonta. Erityisesti kuvataiteilijat ovat ongelmissa tilojensa suhteen, mutta silti Turku on pysynyt pinnalla kuvataiteen ja kirjallisuudenkin saralla. Myös populaarikulttuuri on hyvissä kantimissa kaupungissamme.</p> <p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p> <p class="MsoNormal">Kulttuuripääkaupungin saamat rahat eivät ole joko tai. Kun Turku laittaa hankkeeseen 18 miljoonaa, laittaa myös valtio ja yksityiset tahot 18 miljoonaa. Jos Turku laittaisikin 10 miljoonaa, tippuisi myös muiden osuus 10 miljoonaan. Silloin turkulainen kulttuurielämä ei menetä 8 vaan 24 miljoonaa euroa. On vain pidettävä huoli siitä, että sijoitus jää kulttuurin rakenteisiin, eikä ole vain hetken huumaa.</p> <p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p> <p class="MsoNormal">Uusi upea pääkirjasto on osoitus 2000-luvun päättäjien kulttuuritahdosta. On valitettavaa, että sen vaatimat resurssit tarkoittavat kahden keskustan sivukirjaston sulkemista. Martin kirjastoa koko lapsuuteni paljon käyttäneenä olen pahoilla mielin, mutta kaikkea ei voi saada. Paljosta joudumme vielä luopumaan.</p> <p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p> <p class="MsoNormal">Kaikkien muiden ongelmien ohessa nimittäin päättäjillä on vakava velvollisuus saada Turun kaupungin talous tasapainoon. Budjetissa on jo valmiina 50–100 miljoonan euron vajaus ja lisäksi verokertymien kerrotaan pienenevän. Yhden veroprosentin nosto tarkoittaisi vain noin 20 miljoonan euron lisäystä, joten kaikki muutkin kivet on käännettävä. Ikävää mutta totta.</p> Petja Raaskahttp://www.blogger.com/profile/01117350807367434005noreply@blogger.com1