Sdp kokoontui heti huonosti menneiden kunnallisvaalien jälkeen pohtimaan omia Turun budjettitavoitteitaan vuodelle 2009. Päällimmäisenä silmiin pisti, että talous näyttäisi edelleen olevan suuremmoisen epätasapainoinen, eikä kaupungin johdon esitykseen sisältynyt mitään tasapainoehdotuksia. Se, että kaupunginjohtaja sanoo lehtimiehille, että budjetti tähtää tasapainotukseen, ei sinänsä ole tasapainottamistoimenpide. Parempia esityksi kallispalkkaisilta ihmisiltä kaivataan edelleen.
Sdp teki muutamia muutosesityksiä, jotka eivät myöskään ratkaise tulopuolta, mutta edesauttavat parempaa lopputulosta. Sdp ilmoitti heti olevansa valmis Forum Marinumin lisärakennuksen lykkäämiseen tulevaisuuteen, mistä saadaan 300.000 euron säästö.
Puolueen valtakunnallisessa ja Reilun Turun ohjelmassa luvattiin parempia terveyskeskuspalveluja. Tähän pyritään kahden seuraavan vuoden aikana palvelujen kehittämisohjelmalla. Vuodelle 2009 Sdp esittää ja muut sopimusryhmät kannattavat 130.000€ määrärahalisäystä terveyskeskusten henkilökuntalisäykseen. Toimenpiteen pitäisi tuoda 1.000.000€ säästöt sairaanhoitopiirin momentilta, kun asiakkaita on nyt hoidettu väärällä ja huomattavasti kalliimmalla paikalla.
Sdp vaati myös 80.000€ ennaltaehkäisevään lastensuojeluun kahden sosiaalityöntekijän palkkakuluihin. Tässä kohtaa katsottiin, että Kaste-projektin muodossa valtion osoittamat miljoonat saavat riittää.
Sdp:n tavoitteena on myös turvata kulttuuritoimen valtionosuudet täysimääräisenä, mikä luonnollisesti oli muidenkin ryhmien tavoitteena ja asia hoidetaankin kuntoon.
Kulttuuritoimeen osoitettiin Sdp:n esityksestä 170.000€ lisää rahaa ja tarkoituksena on kokeilla Käsityöläismuseon, Wäinö Aaltosen museon, Apteekkimuseon, Biologisen museon ja Kuralan kylämäen maksuttomuutta puoli vuotta vuonna 2009.
Esityksellä on nähdäkseni monta hyvää tarkoitusta: Esityksellä lisätään muutaman vähemmän tunnetun turkulaismuseon tunnettuutta ja kävijämääriä (Turun linna puuttuu listasta), edistetään matkailuelinkeinoja, lapsiperheet saavat maksuttoman lisäpalvelun esim. Kylämäen eläimiä katsomaan ja ennen kaikkea koulujen kevätretket voidaan hoitaa pienemmin rahoin, joten päätöksestä hyötyy myös opetustoimi. Toivottavasti kulttuurilautakunta ottaa huomioon nämä seikat pohtiessaan kokeilun ajankohtaa. Matkailun edistämisen kannalta mielestäni ei maksuttomuutta kannata kokeilla niinkään kesällä, jolloin hotellit ovat muutenkin täynnä. Toisaalta kokeilun tulisi hyödyntää turkulaisia koululaisryhmiä nimenomaan kevätretkiaikaan.
Lisäksi sopimusryhmät Kokoomus, Sdp, Vihreät, Rkp ja Kd päättivät esittää 200.000€ opetustoimeen ennaltaehkäisevään työhön ja oppikirjoihin sekä turvata joukkoliikenteen lippujen hinnat ja palvelutason vuonna 2009. Opetuspuolella on mielestäni tärkeää, että lisäys ei kohdennu seiniin, vaan apua tarvitsevien oppilaiden parempaan palvelemiseen. Jälkimmäinen edellyttää valtiovallalta aikamoista panostusta, mitä jäämme innolla odottamaan.
Kansalainen Raaska ajattelee ääneen ajankohtaisista lähinnä turkulaisista ilmiöistä.
torstai 6. marraskuuta 2008
sunnuntai 2. marraskuuta 2008
Tiiviisti ympäristön ja talouden nimissä
Kuntavaalien alla suurin poru syntyy usein oman asuinalueen muutossuunnitelmista. Valtuustoon voi hyvin päästä vastustamalla jotakin omalle alueelle tulossa olevaa täydennysrakentamista tai uutta laitosta. Vielä en ole selvittänyt itselleni, onko Turun ensi vuonna aloittavassa valtuustossa tällaisia toimijoita. Usein poru on ainakin osittain aiheellinen, mutta turhan usein kyse on ns. NIMBY-ilmiöstä, eli "not in my back yard".
Turku on 1970-luvun "Turun tauti"- vuosien seurauksena aika lailla hajalleen rakennettu. Hieman raflaavasti sanottuna kussakin lähiössä kukin rakennusliike sai puuhata mitä huvitti millä laadulla huvitti. Positiivisena seurauksena olemme saaneet useita mukavia vihervyöhykkeitä lähiöiden väliin.
Turun seutu kasvaa edelleen ja Turkuunkin rakennetaan jatkuvasti lisää uusia asuntoja, mikä ei kuitenkaan valitettavasti näy asukasluvun lisääntymisenä. Turussa työssä käyvät ihmiset muuttavat naapurikuntiin, mikä ei ole Turun elinkeinopolitiikan kannalta mielekästä. Miksi laitamme köyhien asukkaidemme verovaroja miljoonatolkulla naapurikuntien asukkaiden työllistämiseen? Lisäksi ongelmana on epäjohdonmukainen yhdyskuntarakennesuunnittelu, kun jokainen kunta kaavoittaa vain oman napansa ehdoilla, eikä luonnon ja seudun talouden parhaaksi. Onneksi kuntien yhteistyö tässä on tiivistynyt, mutta tuloksia saamme odotella vielä pitkään.
Ympäristöministeriö julkaisi 17. lokakuuta Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne -selvityksen. Sen mukaan hajarakentaminen tulee 30 vuoden aikana jopa 5000 euroa kalliimmaksi asukasta kohti kuin täydennysrakentaminen. Tämän voi uskoa.
Mutta vielä merkittävämpänä pidän palvelujen ja joukkoliikenteen turvaamista asuinalueiden tuntumassa. Kannattaako rakentaa kaukometsiin, kun vanhojen asuinalueiden kupeessa kaikki on jo valmiina ja itse asiassa lakkautus/siirtouhan alla? Miksi haluamme edistää yksityisautoilun lisääntymistä vastustamalla suurinta osaa täydennysrakentamisista.
Me emme pärjää ilmastonmuutoksen kanssa, ellemme saa ihmisiä, palveluita ja työpaikkoja mahdollisimman nopeasti samalle alueelle. Kaikkein älyttömintä tämän haasteen kannalta on myöntää verovähennyksiä niille, jotka käyvät päivittäin korvesta toisella paikkakunnalla töissä. Sen sijaan pitäisi tukea nykyistä enemmän joukkoliikennettä, jotta lippujen hinnat saataisiin kohtuullisiksi. Puistojen nurkkia on annettava entistä enemmän täydennysrakentamisen käyttöön. Mutta alueiden viihtyisyydestäkin on pidettävä kiinni - puistojakin on jäätävä ja ne on pidettävä hyvässä kunnossa. Jokaisen on jatkossa annettava periksi omasta mukavuudestaan, etenkin kun näyttää siltä, että monien puistojen käyttö lisääntyy vasta kun ne ovat rakentamisuhan alla. Toivon, että vihreiden kannatuksen lisääntyminen helpottaa täydennysrakentamista ja kuntien liittymistä yhteen myös Turun seudulla.
Turku on 1970-luvun "Turun tauti"- vuosien seurauksena aika lailla hajalleen rakennettu. Hieman raflaavasti sanottuna kussakin lähiössä kukin rakennusliike sai puuhata mitä huvitti millä laadulla huvitti. Positiivisena seurauksena olemme saaneet useita mukavia vihervyöhykkeitä lähiöiden väliin.
Turun seutu kasvaa edelleen ja Turkuunkin rakennetaan jatkuvasti lisää uusia asuntoja, mikä ei kuitenkaan valitettavasti näy asukasluvun lisääntymisenä. Turussa työssä käyvät ihmiset muuttavat naapurikuntiin, mikä ei ole Turun elinkeinopolitiikan kannalta mielekästä. Miksi laitamme köyhien asukkaidemme verovaroja miljoonatolkulla naapurikuntien asukkaiden työllistämiseen? Lisäksi ongelmana on epäjohdonmukainen yhdyskuntarakennesuunnittelu, kun jokainen kunta kaavoittaa vain oman napansa ehdoilla, eikä luonnon ja seudun talouden parhaaksi. Onneksi kuntien yhteistyö tässä on tiivistynyt, mutta tuloksia saamme odotella vielä pitkään.
Ympäristöministeriö julkaisi 17. lokakuuta Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne -selvityksen. Sen mukaan hajarakentaminen tulee 30 vuoden aikana jopa 5000 euroa kalliimmaksi asukasta kohti kuin täydennysrakentaminen. Tämän voi uskoa.
Mutta vielä merkittävämpänä pidän palvelujen ja joukkoliikenteen turvaamista asuinalueiden tuntumassa. Kannattaako rakentaa kaukometsiin, kun vanhojen asuinalueiden kupeessa kaikki on jo valmiina ja itse asiassa lakkautus/siirtouhan alla? Miksi haluamme edistää yksityisautoilun lisääntymistä vastustamalla suurinta osaa täydennysrakentamisista.
Me emme pärjää ilmastonmuutoksen kanssa, ellemme saa ihmisiä, palveluita ja työpaikkoja mahdollisimman nopeasti samalle alueelle. Kaikkein älyttömintä tämän haasteen kannalta on myöntää verovähennyksiä niille, jotka käyvät päivittäin korvesta toisella paikkakunnalla töissä. Sen sijaan pitäisi tukea nykyistä enemmän joukkoliikennettä, jotta lippujen hinnat saataisiin kohtuullisiksi. Puistojen nurkkia on annettava entistä enemmän täydennysrakentamisen käyttöön. Mutta alueiden viihtyisyydestäkin on pidettävä kiinni - puistojakin on jäätävä ja ne on pidettävä hyvässä kunnossa. Jokaisen on jatkossa annettava periksi omasta mukavuudestaan, etenkin kun näyttää siltä, että monien puistojen käyttö lisääntyy vasta kun ne ovat rakentamisuhan alla. Toivon, että vihreiden kannatuksen lisääntyminen helpottaa täydennysrakentamista ja kuntien liittymistä yhteen myös Turun seudulla.
Tunnisteet:
Paras-hanke,
talous,
Turku,
ympäristö
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)