torstai 17. kesäkuuta 2010

Upea Aladdin!



Olimme eilen todistamassa Turun kesäteatterin Aladdin ja taikalamppu -näytelmän ensi-iltaa. Mukana oli lempivaimon lisäksi äiti, täti ja noin miljoona ystävää. Olen ottanut teatterin taustayhdistyksen vetäjänä tavakseni katsoa vasta ensi-illan. En kiusaa itseäni alkupään läpimenoilla, etten tulisi sotkeentuneeksi ammattilaisten asioihin. Uskon, että lopputulos on parempi näin. Taas kerran sen todisti loistava lopputulos.

Teimme uusia hieman riskaabeleja valintoja kesän 2010 toteutuksessa, ja se kyllä kannatti. Ohjaajana oli enemmän nukketeatteritaiteilijana ansioitunut Timo Väntsi, jonka teatteriohjauksen olin nähnyt aikaisemmin vain Sauvon kesäteatterissa. Mies vaikutti osaavalta. Näin hyvää henkeä tekijätiimissä ei ollakaan minun aikanani ennen nähty. Sen lisäksi, että Timo osasi valita erinomaisen tiimin ympärilleen, hän osoittautui myös kylmähermoiseksi joukkueen johtajaksi, jolla ei hermot juuri kärähdellyt. Väntsi teki myös käsikirjoituksen, mikä toimi erinomaisesti tämän päivän vaatimusten mukaan.

Minun oli vaikea uskoa, että nuket voisivat toimia ulkonäyttämöillä. Mutta ne toimivat. Nuket olivat hauskoja ja hienoja. Sekin riski kannatti ottaa.

Väntsi sai ympärilleen loistavan lavastaja Teemu Loikkaan, jo 30 vuotta sitten Vartsukalla kolme iloista rosvoa puvustaneen ikinuoren Tarja Lapintien, Sappalinnan ajoilta tutun säveltäjä Kari Mäkirannan, vakiomaskeeraaja Alisa Oksasen sekä äänimaailman pitkäaikaisen mestarimme Jokke Heikkilän. Liikunnat teki ihastuttava prinsessamme Elina Kivioja. Erinomainen kokonaisuus!

Pelkonani oli myös, saako Aladdinista myös aikuisia viihdyttävän koko perheen näytelmän. Lukuisat koomiset hahmot, etunenässä Minna Kivelä ja Antti Korhonen sekä loistavat nuket ja nukettajat, takaavat sen, että mukana menossa viihtyvät niin vanhemmat kuin isovanhemmatkin. Etenkin Korhosen hillitön ruumiinkieli lampun henkenä vie jalat alta.

Kiitos koko tiimille. Taas voi ylpeänä edustaa Turun kesäteatteria. Ja kiitos jo etukäteen kaikille Turun seudun teatterin ystäville siitä, että löydätte tienne katsomoonne. Ilman katsojia tuo olisi aika turhauttavaa.