OLen joutunut taas tarkistamaan aikaisempia mielipiteitäni saatuani perusteellista taustatietoa. Ei ole ensimmäinen eikä varmasti viimeinen kerta. Siksi hieman vierastan kantojen lyömistä ehdottomasti lukkoon ennen perusteellista pohdintaa. Ja eikös se ole hieman edustuksellisen demokratian ideakin, että valitaan henkilöt perehtymään puolestaan asioihin, joissa pakkaa aina olemaan monta kanttia? Tähän filosofiaan eivät sovi kansanäänestykset esim. yksittäisistä kaava-asioista.
Minut nimettiin kaupunginhallituksen edustajana Jouko Turton johtamaan palkintoraatiin, joka käsittelee uutta "Pennisillaksi" ristittyä kevyen liikenteen siltaa Aurajoen yli. Mukana ovat myös mm. Mikaela Sundqvist (vihr) ympäristö- ja kaavoituslautakunnasta ja Mikko Koskinen (kok) kiinteistöliikelaitoksen johtokunnasta. Tänään 25.2.2010 julistettiin arkkitehtikilpailu sillasta. Kiinnostus oli laajaa, sillä tiedotustilaisuudessa oli noin 20 eri arkkitehtitoimiston edustajaa.
Kaupunginhallitus päätti jo aikaisemmin, että silta tulee Kauppiaskadun päästä ns. Rettinginrinteeseen. Pidin ajatusta ennen tätä päivää aivan pölvästinä. Ajattelin sen hyödyttävän vain heitä, jotka haluavat nopeasti Wiklundilta Olavin Krouviin. Asemakaava-arkkitehti Timo Hintsanen piti kuitenkin vakuuttavan esityksen siitä, miksi paikka on mitä sopivin. Sillasta tulee osa "ihmisille parempaa keskustaa". Minulle oli tuttua Vähätoriin ja Kauppiaskadun pään muuttamiset "piazzoiksi" joista ensimmäinen onkin jo toteutunut. Nämä kuten myös kauppatorin ympäristön muuttaminen parkkitilasta kevyen liikenteen alueiksi sisältyivät myös vuoden takaiseen SDP:n esitykseen keskustan kehittämiseksi. Minulle kaavoitukseen kohtuullisen vähän perehtyneelle uutta tietoa oli uusien pyörätielinjausten suunnittelu koko Kauppiaskadun pituisena. Näin ollen Brahenkatu ei jää ainoaksi pystypyörätielinjaukseksi Kauppatorin toisella puolen.
Varsinainen mielipiteen muokkaukseni tuli kuitenkin yksinkertaisen karttaharjoituksen aikana. Pidän itseäni jonkinlaisena Turun keskustan pyöräilyspesialistina, koska olen koko ikäni siellä poljeskellut. Etenkin opiskeluaikoinani poljin paljon kampuksen ja keskustan väliä. Siksi pidin paljon järkevämpänä rakentaa silta Pinellan vierestä vanhan pääkirjaston eteen. Kun nyt näin kartasta, kuinka paljon kiertää ajaa polkupyörällä Hämeenkadulta Tuomiokirkon editse Pinellan eteen, ymmärsin yskän. Ajatus siitä, että pyörätie jatkuisikin hovioikeuden edestä Hämeenkatua aina Rettinginrinteeseen saakka alkoi vaikuttaa järkevältä. Ainakin oikaisevalta. Se oikaisee myös niiden polkumatkaa, jotka pyöräilevät Uudenmaankatua pitkin. Eikä kai sekään mahdotonta ole, että Kaskenmäkeä alas polkevat poikkeaisivat jatkossa oikean kautta Kauppiaskadulle. Ainakin se on turvallisempaa kuin Aurasillalla bussien seassa sukkulointi.
Oli niin taikka näin, silta on järkevää rakentaa, koska nykyisellä Aura- ja kirkkosillalla on turhan ahdasta. Ja etenkin siksi, että valtion reilu 2 miljoona euroa jää muuten käyttämättä. Kyse on myös työllisyydestä. Mitä tulee kansallismaisemaan, julistaudun sellaiseksi, joka ei piittaa seisovasta vedestä. Kaupunkimaisemille on tyypillistä muuttuvuus ajan mukana. Sitä paitsi uuden sillan myötä syntyy uusi kansallismaisema.
Palkintoraadin jäsenenä pääsen vaikuttamaan siihen, että silta on riittävän tyylikäs ja toimiva niin herkkään maisemaan. Olen varma, että se lisää alueen elävyyttä ja palvelee myös elinkeinoelämää sekä kulttuuria. Niinhän teki myös Teatterisilta epäilyistä huolimatta. Tärkeintä on kuitenkin, että se lisää turkulaisten viihtyvyyttä sekä hyötyliikuntaa. Siksi pitää edellyttää, että pyörätiet Kauppiakadulle, Hämeenkadulle sekä Kaskenmäkeen kuuluvat samaan kauppaan.
Mikä muuten olisi hyvä nimi sillalle? Pennisilta on mielestäni turhan selkeä viittaus kaupungin taloustilanteeseen. Myllysillan, Tuomiokirkkosillan ja Teatterisillan jatkoksi jonkun ehdottama "Kirjastosilta" voisi sopia teemaan.