Päättäjät ovat monenlaisten paineiden ristitulessa. Päätöksentekokulttuuria on vaadittu jämäkämmäksi: päätökset on tehtävä ajallaan ja niissä on pysyttävä. Toisaalta perustellusti vaaditaan painopisteen siirtämistä hoitavasta toiminnasta ennaltaehkäisevään toimintaan. Tämä vaatimus puoltaa myös kulttuurin tukemista.
Samalla muistutetaan, että lapsiperheet lähtevät kaupungista, kun kouluverkkoa karsitaan sen sijaan että tyydyttäisiin vain rakentamaan uusia yksikköjä. Lapsiperheitä houkuttaa myös muiden kuntien maksamat kuntalisät, joita Turulla ei ole varaa maksaa.
Vanhusten palvelut nousevat yhä keskeisempään asemaan väestörakenteen muuttuessa. Painopistettä pyritään siirtämään kotihoidon suuntaan, mutta laitoshoidonkin tarpeeseen on vastattava. Lukuiset kolmannen sektorin yhdistysten vapaaehtoistoiminnat mm. omaishoitajien vapaapäivien tai vaikkapa nivelneuvonnan tarjoamiseksi eivät saa riittäviä avustuksia. Niiden runsaampi avustaminen säästäisi toisilta momenteilta.
Terveydenhoito on sektoreista se, jonka kustannukset nousevat kovinta vauhtia. Olisiko päättäjillä uskallusta tai kaupunkilaisilla ymmärtämystä sitä kohtaan, että jotkut sairaudet jätettäisiin jatkossa hoitamatta ja siten vain varakkailla olisi jatkossa mahdollisuus parantaa itsensä osasta tauteja? Tuskin. Ei minulla ainakaan. Myös sosiaalipuolella kaupunkilaisten tarpeet ja toisaalta valtion asettamat velvoitteet lisääntyvät.
Kulttuuria on monenlaista. Turku toimii veturina koko seudulle tarjoamalla mm. Suomen mahtavimman museoverkon Turun linnoineen, käsityöläismuseoineen ja taidemuseoineen. Turku laittaa paljon rahaa suomen- ja ruotsinkielisiin laitosteattereihin. Yhdistyskenttää tuetaan (joskaan ei riittävästi) siten, että Turussa on eturivin nuorisoteatteria, tanssiteatteria, sekä Suomen monipuolisin kesäteatteritarjonta. Erityisesti kuvataiteilijat ovat ongelmissa tilojensa suhteen, mutta silti Turku on pysynyt pinnalla kuvataiteen ja kirjallisuudenkin saralla. Myös populaarikulttuuri on hyvissä kantimissa kaupungissamme.
Kulttuuripääkaupungin saamat rahat eivät ole joko tai. Kun Turku laittaa hankkeeseen 18 miljoonaa, laittaa myös valtio ja yksityiset tahot 18 miljoonaa. Jos Turku laittaisikin 10 miljoonaa, tippuisi myös muiden osuus 10 miljoonaan. Silloin turkulainen kulttuurielämä ei menetä 8 vaan 24 miljoonaa euroa. On vain pidettävä huoli siitä, että sijoitus jää kulttuurin rakenteisiin, eikä ole vain hetken huumaa.
Uusi upea pääkirjasto on osoitus 2000-luvun päättäjien kulttuuritahdosta. On valitettavaa, että sen vaatimat resurssit tarkoittavat kahden keskustan sivukirjaston sulkemista. Martin kirjastoa koko lapsuuteni paljon käyttäneenä olen pahoilla mielin, mutta kaikkea ei voi saada. Paljosta joudumme vielä luopumaan.
Kaikkien muiden ongelmien ohessa nimittäin päättäjillä on vakava velvollisuus saada Turun kaupungin talous tasapainoon. Budjetissa on jo valmiina 50–100 miljoonan euron vajaus ja lisäksi verokertymien kerrotaan pienenevän. Yhden veroprosentin nosto tarkoittaisi vain noin 20 miljoonan euron lisäystä, joten kaikki muutkin kivet on käännettävä. Ikävää mutta totta.
1 kommentti:
Vuosisatojen saatossa Turkuun on kertynyt kulloistenkin päättäjien toimesta mittava vastuiden taakka. Lähtökohdiltaan vauras ympäristö, innovatiivinen teollisuus ja kauppa on tuottanut yhteistä hyvää ja mahdollistanut kaupungin kehityksen. Kaupunkilaisilla on riittänyt myötämielisyyttä kertyvien kustannusten maksajina, mesenaattihenkisiä maksajiakin on ollut jopa taidelaitoksien rakennuttajiksikin.
Kaupunkiolemusta voisi tällä hetkellä kuvata ikääntyneenä primadonnana, joka kaihoten muistelee iloisten iltojen hurmaa, taivaanrantaan häipyneitä kavaljeerejaan, kristallien välkettä ja kuohuvia juomia. Jäljellä on keskikaupungin hyllyvällä savipatjalla kelluva rapistuva kaupunki kuihtuvine palveluineen.
Päättäjiltä ja valmistelijoilta vaaditaan uskallusta, päättäväisyyttä, kovakorvaisuutta ja kirurgin veitsen terävyyttä ratkaistaessa tulevaisuuden ydintoimintojen olennaisuutta, muodollinen "myyntituunaus" ei vaurioitunutta rakenteellista virhettä korjaa. Intressitaustoista huolimatta päättäjien ydinajatus kaupungin tuottamista palveluista tulisi nopeasti kirkastua. Ydintoimintaan kuulumattomista toiminnoista on irroittauduttava välittömästi. Päättäjien tehtävä on päättää, neljän vuoden kuluttua ei saisi olla uusien selitysten aika!
Lähetä kommentti