Sairaanhoitajien työtaistelutoimet toivat viime hetkillä toivotun tuloksen: turvallisuusvajetta ei tarvitse päästää syntymään palkkatasa-arvon etenemisen takia. Odotan mielenkiinnolla, miten Suomen hallitus ministeri Kataisen johdolla osaa tästä ottaa rusinat pullasta. Todennäköisesti osaa.
Hallitushan ei ole työmarkkinaosapuoli. Paitsi silloin, kun tulokset ovat miellyttäviä. Hallitus ei ole työmarkkinaosapuoli, kun työtaistelutoimet uhkaavat. Mutta kun ihmiset saavat lisää rahaa, se on hallituksen ansiota.
No, kunniaa kokoomukselle: lumipallo lähti pyörimään kokoomuksen vaalistrategien tuuppaamana. Etenikin aika pitkälle. Mutta tyylipisteet eivät ole kovin korkeat. Tulee mieleen Jan Boklöv mäkihyppytermejä lainatakseni.
Olisiko kuntatyönantajan kannattanut lähteä hakemaan haluttua palkkatasa-arvoa jollakin muulla taktiikalla, kuin ehdottamalla lääkäreille heti 10 % till? Tulee meinaan kalliiksi tämä jatko, kun sairaanhoitajat tarvitsivat tietenkin paljon enemmän jotta palkat yhtään lähestyisivät toisiaan.
Nimittäin mitä tehdään sen kokoomuksen toisen vaalilupauksen kanssa? He lupasivat, että jos asia on heistä kiinni, valtio kattaa täysimääräisesti koko normaalin palkankorotuskierroksen ylimenevän osan. Vaan mitä sanoo Katainen nyt? 150 000 000 € saa riittää. Summa on samaa luokkaa kuin vanhoissa tupojen tasa-arvoerissä. Kunnat ovat kohta eritteissä.
Kaiken tämän seurauksena sairaanhoitajien osalta lähestytään oikeudenmukaisempaa palkkaa. Näin he ainakin kokevat ja hyvä niin. Mutta missä piilee seuraava tärkeä hyvin koulutettu naisvaltainen ryhmä, ja miten suhteet sitten heittävät häränpyllyä. Minä en osaa arvioida eri ammattien vaativuutta ym. seikkoja, enkä kadehdi niitä jotka joutuvat niitä arvottamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti