lauantai 23. helmikuuta 2008

Liikennekäyttäytyminen

Arkiset asiat harmittavat usein. Yksi omaa mieltäni kaivava harmin aihe on liikennekäyttäytyminen. Harvoin tulee ajettua autolla, pyöräiltyä tai käveltyä kaupunkialueella siten, etteikö jonkun kanssaliikkujan käsitys liikennesäännöistä harmittaisi. Suurin osa ajaa oikein ja turvallisesti, mutta törppöjä on liikaa.

Annika lähtee joka aamu Stålarminkadun bussipysäkiltä töihin. Hän tulee Tiilentekijänkatua ja ylittää Stålarminkadun valottomassa risteyksessä. Aamuruuhkassa valtava määrä autoja tulee Hirvensalon suunnasta matkalla keskustaan. Annika on nuori ja vetreä, mutta silti kadun ylittäminen on aikamoinen suoritus autojen ajaessa tuhatta ja sataa yhtenäisenä virtana ilman aiettakaan hidastamisesta saati pysähtymisestä. Annika kertoi vanhasta pariskunnasta, joka viimein uskalsi lähteä ylittämään ko. katua, mutta autojen ajaessa törkeästi kohti joutuivat he palaamaan takaisin. Kukaan ei väistänyt edes vanhuksia! Samassa risteyksessä kuoli joku aika sitten turkulainen sosiaalityöntekijä työmatkallaan. Mitä tarvitaan ennen kuin jalankulkijoita kunnioitetaan? Minkälainen uhraus tarvitaan, ennenkuin kaupunki asentaa risteykseen liikennevalot?

Eipä silti. Itse kuljen niin autolla, fillarilla kuin jalankin Itäistä rantakatua töihini. Siinä on melkoiset hidasteet ja kevyeeseen liikenteeseen liittyvät varoituskyltit. Se ei estä eräitä autoilijoita ajamaan suoraan eteen vaikka jalankulkija on jo lähtenyt ylittämään katua. Autolla hidastetaan vain, jotta jousitukset eivät kärsisi - ei suinkaan väistämistarkoituksessa.

Minä olen joskus niin ajattelematon, että autoilijana pysähdyn antamaan jalankulkijalle tietä. Niin ei näköjään pitäisi tehdä etenkään silloin, kun samaan suuntaan menee kaksi kaistaa. Jos satun pysähtymään sulkuviivalle, porhaltaa joku täysillä ohi täysin piittaamatta suojatietä ylittävästä ihmisestä. Näin minulle kävi viimeksi Kuninkaankartanontien ja Kupittaankadun risteyksessä. Jalankulkijoita tuli kummastakin suunnasta.

Entäpä ne, jotka eivät pysähdy, mutta antavat tietä ja valuvat kohti sulkuviivaa? Lain mukaan viereistä kaistaa tulevan ei silloin tarvitse pysähtyä. Ajattelevaisuus muuttuu ajattelemattomuudeksi.

Esimerkkejä olisi satoja. Piittaamattomuus on päivän sana. Punaiset valot eivät merkitse mitään. Ryhmittyä voi miten sattuu huvittamaan. Vilkkua näytetään kunhan ensin ollaan käännytty...

Poliisi tekee ratsioita. Eräänä päivänä Aurasillan pielessä sakotettiin punaisiin ajavia. Se on hyvä, mutta riittämätöntä.

Etelän maissa liikenne muistuttaa normalisti suurta kaaosta. Torvet raikuvat ja autot menevät miten sattuu. Mutta jalankulkijat ovat kingejä. Ei tarvitse kuin näyttää siltä, että harkitsisi kadun ylittämistä, niin autot pysähtyvät vaikka minkälaisista nopeuksista. Mikä siellä on erilaista? Ovatko rangaistukset kovempia? Onko yleinen ihmiselämän ja/tai kevyen liikenteen arvostus suurempaa? Ollaanko siellä muuten vain sivistyneempiä? Onko Suomessa meneillään joku erityinen egoisimin puuska yhteiseen hiileen puhaltamisen sijasta?

Näihin ja moniin muihin piittaamattomuuksiin tarvittaisiin ripeitä rangaistusten lisäämisiä ja yleistä asennekasvatusta. Ihminen ja jalankulkija on nostettava liikenteen ykkösiksi.

lauantai 2. helmikuuta 2008

Naisten EM-jalkapallo ja päätöksenteko

Turku ja Turun demarit ovat saaneet kylmää kyytiä valtakunnan lehdistössä koskien naisten EM-turnauksen saamista Suomeen vuonna 2009. Tämä johtuu siitä, että Sdp:n edustajat kaupunginhallituksessa ovat suhtatuneet epäilevästi listalla olevaan esitykseen varastotilan vuokraamisesta yksityiseltä Veritas-stadionin osakeyhtiöltä. Urheilupolitiikalle tyypillisesti esitys olisi hyväksyttävä sellaisenaan riippumatta siitä, onko päätös veronmaksajien kannalta järkevä vai ei. Painostusta on tullut paljon ja tyyli on ollut melko "raflaavaa".

Turun sosialidemokraattien internetsivujen kautta tulleissa nimettömissä palautteissa sanotaan, että Sdp suhtautuu vihamielisesti jalkapalloon ja erityisesti naisten jalkapalloon. Se ei pidä paikkaansa. Sdp on päättänyt yrittää löytää järkevää ratkaisua, jotta kisat saataisiin Suomeen, mutta listalla oleva esitys ei ole sellainen. On kiusallista, että valmistelijat ovat päästäneet tilanteen ota tai jätä -asentoon.

Palautteessa on paheksuttu myös sitä, että Sdp on ollut tukemassa Kupittaan jäähallia, jossa on nimettömän kirjoittajan mukaan kyse yhden jääkiekkojoukkueen (TuTo) tukemisesta. Palautteessa muistutetaan, että jääkiekko on marginaalilaji kun taas jalkapallo ei. Olisin voinut vastata, mikäli yhteystiedot olisi jätetty, että Kupittaan vanha halli oli tullut elinkaarensa päähän, ja jääkiekon ohella ringette, kaukalopallo, taitoluistelu ym. tahot olivat kipeästi jääajan puutteessa (ja tarvetta olisi vieläkin enemmän). Kupittaan uusi jäähalli tuli mukaan paikkaamaan tätä aukkoa. Jalkapallostadionin laajennus koskisi neljää peliä kesällä 2009 ja muilta osin se olisi pääosin tyhjillään. Se ei tuo lisää harrastusmahdollisuuksia lapsille tai muille harrastajille.

Listalla olevan esityksen mukaan liikuntatoimi vuokraisi laajennusosan alle tulevat varastotilat 20 vuodeksi 60 000 euron vuosivuokralla. Kyseisellä vuokralla kuoletetaan koko investointi (1,2 milj.), mutta se menee puhtaasti yksityiseen hallintaan, eli ei jää kaupungille. Tämän kaltaisia sopimuksia on viljelty moniin paikkoihin, mikä on mielestäni suoraa tukea suursijoittajille. Hyvä bisnes. Muistaako joku Caribian urheiluhallin vuokraamisen 1 000 000 mummonmarkalla vuodessa? Caribian omistajat saivat päättää koska kaupunki saa hallia käyttää, joten seurojen näkökulmasta sopimus osoittautui hyödyttömäksi. Sekin oli suoraa tukea suursijoittajille ilman hyötyä veronmaksajille. Tuollaisten on loputtava.

Turun kaupunkihan tuki Veritas-stadionia alunperinkin ja vielä liikuntavirastokin muutti ko. tiloihin vastoin tehtyjä päätöksiä. Näin siitäkin huolimatta, että kaupungin omistuksessakin olisi tiloja löytynyt ja vuokrarahat olisivat siten pysyneet konsernin sisällä.

Kaupunki voi antaa avustusta tai muuten tukea tarvittavan katsomokapasiteetin kanssa. Kaupunki voisi kustantaa siirtokatsomon, jos sellainen kelpaisi. Mutta tyhmää sopimusta ei pidä olla suin päin hyväksymässä. Btw. huhujen mukaan TPS jalkapallo olisi ollut valmis ko. investoinnin tekemään, mutta se ei olisi kelvannut Håkanssille. Olisi tullut väärä omistaja. Voisiko tuollainen huhu pitää paikkansa?

Ja vielä herää kysymys: Eikö Suomessa ole muita kaupunkeja kuin Helsinki, Tampere, Lahti ja Turku? Onko Turun outo sopimus ainoa tapa saada sinänsä hieno urheilutapahtuma Suomeen?