sunnuntai 9. maaliskuuta 2008

Paras ei ole mustavalkoinen

Turun kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen (kok.) piti lehdistötilaisuuden aiheellisesta huolestaan, jonka mukaan 50 miljoonaa euroa verotuloja valuu naapurikuntiin. Pendelöinnin mukana moni Turusta palkkansa hakeva vie verot pienempiin kuntiin - kuntiin, joissa ei juurikaan panosteta elinkeinotoimintaan, kulttuuriin tai huono-osaisten asiaan.

Lehtijutut aiheuttivat ärtyneitä kommentteja naapurikunnista - osin aiheellisia, osin aiheettomia. TS:n mielipidesivulle kirjoittanut lietolaisherra loukkaantui aiheellisesti pendelöitsijän syyllistämisestä. Tarkoitus ei olekaan ketään yksittäistä ihmistä syyllistää, muuttamisen motiivit ovat monet. Myös naapurikuntaan on rakennettava uutta infraa ja palveluja. Kirjoittaja muistutti myös yritysten maksavan veroa, harmi vaan että sen vaikutus on tuloveroa pienempi. Turun päätöksenteon asettaminen ainoaksi syypääksi ei osoittanut suurta analyyttisyyttä.

Toinen huomiotani herättänyt vastalause tuli Naantalin kaupunginvaltuuston puheenjohtajalta Mikko Rönnholmilta (sd.). Siinä Mikko raflaavaan tyyliinsä pelkäsi turkulaisten pilaavan tekemisillään nykyiset valtionavut ja kurjistavansa seutua siten. Hän ei kuitenkaan huomioinut valtionapujen pitävän sisällään suuret valtion panostukset mm. Suomen suurimpaan ammattikorkeakouluun. Ne tuskin katoaisivat kuntaliitosten myötä.

Turun työpaikkaomavaraisuus on 125 prosentin luokkaa, kun naapurikunnissa on jotakin 40 ja 80 prosentin välillä. Samalla Turun työttömyys on 10 % luokkaa. Turku on Suomen vanhusvoittoisin kaupunki. Täällä on Helsingin jälkeen suhteessa toiseksi eniten maahanmuuttajia välilukuun nähden. Turkulaiset maksavat jokaista teatterikäyntiä kohden enemmän kuin 55 euroa, joten naapurikuntien teatterinystävät saavat kelpo kompensaation. Elinkeinoelämään Turku sijoittaa vuosittain yli 10 miljoonaa euroa. Tässä muutama näkökohta, miksi Turun näkökulmasta jotakin on tehtävä, jottei koko seutukunnan veturi ala nykyistä pahemmin yskiä.

Turun seudun 18 kuntaa kilpailevat asukkaistaan. Seudullinen joukkoliikenne ja kaavoitus voisivat toimia paremmin. Ympäristöystävällisyys lisääntyisi huomattavasti, jos koko seudun liikennettä ja asumista ruvettaisiin toteuttamaan yhtenä kokonaisuutena. Kun kerran on yksi työssäkäyntialue, olisi modernia ja oikeudenmukaista hoitaa sitä yhtenä pitäjänä.

Ja kuntademokratiakin lisääntyisi. Erilaisten kuntayhtymien ja muiden välillisesti valittujen elimien päätöksenteon sijaan kuntalaisten asioista ja veroeurojen käyttämisestä päätettäisiin vaaleilla valitussa elimessä.

Heikko-osaisten, ympäristön ja demokratian nimissä toivoisin, että keskustelua Paras-hankkeesta käytäisiin asiapohjalta eikä vain saavutettuja valta-asemia raivokkaasti puolustaen. Mikko Pukkinen teki kauan odotetun keskustelunavauksen ja nyt olisi aika käydä asiallista keskustelua yhteisestä paremmasta tulevaisuudesta tekemisen hengessä ilman kermankuorintameininkiä. Muuten koko seutukunta taantuu muutamassa vuodessa.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Aika rohkea väite tuo, ettei pienemmissä kunnissa panosteta elinkeinotoimintaan, kulttuuriin tai huono-osaisten asiaan. Itse olen kyllä sitä mieltä, että niissä panostukset mm. noihin on mitoitettu paitsi resurssien, myös tarpeen/kysynnän mukaan.

Vielä rohkeampi perustelu suur-Turun luomiselle on kaavoituksen parempi toimivuus ympäristönäkökohtia ja liikennettä ajatellen. Turkuhan itse kaavoittaa asutusta jonnekin Yli-Maarian ja Kakskerran takamaille, joissa tavallinen perhe ei pärjää ilman kahta autoa.

Lisää aiheesta blogissani:
http://sanakari.wordpress.com/2008/03/09/kerjalaisten-kaupunki/

Petja Raaska kirjoitti...

Osut naulan kantaan. Niihin on panostettu nimenomaan tarpeen/kysynnän mukaan. Lähikunnat pitävät huolen huono-osaisistaan, jos niitä sattuu olemaan. Turun seudulla Turku on huolehtinut vuokra-asuntotuotannosta, mikä on johtanut sosiaalitoimen apua tarvitsevien keskittymiseen Turun alueelle. Kulttuuria ei tarvita, jos Turusta saa samat palvelut. Elinkeinopolitiikkaan riittää pienempikin panos, kunhan seutukunnalla riittää töitä. On tietenkin rohkeaa yleistää - eri kunnissa on eri tilanne eri asioissa. Tämä nyt vain näyttäisi olevan trendi - tutkimusten mukaan parempiosaiset ovat niitä, jotka pendelöivät, mutta toisaalta niitä, jotka käyttävät eniten kulttuuripalveluja.

Olet oikeassa myös tuossa kaavoituskritiikissä. Turun on pakko kilpailla naapurien kanssa. Kaarinasta ja Raisiosta on Turun keskustaan lyhyt matka. Jotta voidaan kilpailla samoista asukkaista, on kaavoitettava sinne missä maata on. Mikäli kunnat olisivat yhtä, voitaisiin typeristä kaavoituskohteista luopua ja kehittää seutua ympäristön ehdoilla. Kilpailu asukkaista ei siis ole kenenkään etu, mutta Turulla ei ole varaa heittää pyyhettä kehään.

Anonyymi kirjoitti...

Palaanpa vielä kerran asiaan. Vuokra-asuntoja toki löytyy Turun ympäristökunnistakin: esimerkiksi Raision kaupungilla on likimain 1000 vuokra-asuntoa. Ihan hyvä määrä noin 24 000 asukkaan kaupungissa minun mielestäni.

Mitä kulttuuripalvelujen käyttöön tulee, niin luulenpa naapurikuntalaisten käyntien olevan Turun kulttuurilaitoksille enemmän hyödyksi kuin vahingoksi. Muuten jäisivät nekin eurot saamatta. Aika huonosti näyttävät turkulaiset itse konserttisalejaan ja teattereitaan täyttävän. Uudesta musiikkitalosta silti haaveillaan, vaikka nykyisessäkin orkesteri soittaa vajaille saleille.

Sinänsä olen sitä mieltä, että kulttuuripalvelujen käyttäjät saisivat kaikin mokomin maksaa nykyistä isomman osan niiden tuotantokustannuksista. Ja laittakoon Turku vaikka toispaikkakuntalaisille eri hinnat kuin omille asukkailleen. Laki ei sitä varmaan estä.

Petja Raaska kirjoitti...

Kuten otsikkoni kuuluu "Paras ei ole mustavalkoinen". Ja vastauksessani myönsin, että joissain kunnissa on hoidettu asioita paremmin kuin toisissa.

Jos tulee itse kukin aina välillä yleistäneeksi naapurikuntien ominaisuuksia, niin kyllä moni naapurikunnan tekijäkin hieman yksinkertaistaa Turun tekemisiä tai tekemättä jättämisiä.

Toivon vain, että epäedullisen kaavoittamisen tai vajaateholla toimivan joukkoliikenteen kehittämistä ei kaadeta Turun syyttelemiseen vaan parannetaan asioita yhdessä. Se vaatii myös tulojen ja menojen oikeudenmukaisuuden tarkastelua. Jos osoittautuu, että kaikki menee oikein, niin saadaanpahan turhat puheet perattua.