lauantai 17. tammikuuta 2009

Kasvun rajat?

Turun kaupunki on taloudellisesti ikävässä tilanteessa. Tulot ovat huomattavasti pienemmät kuin menot. Ennusteet vakuuttavat verotulojen pienenevän entisestään taloudellisen taantuman johdosta. Jo hyvinä aikoina Turku teki kymmenien miljoonien edestä alijäämäisiä vuosia.

Saman aikaisesti turkulaisten tarve laadukkaisiin palveluihin kasvaa. Jotkut menettävät työpaikkansa. Ikääntymisen tuomat palvelutarpeet lisääntyvät. Maahanmuuttajien integroiminen on vielä lapsen kengissään. Näiden työkykyiseksi kouluttamiseen pitäisi riittää paljon enemmän paukkuja.

Kuten Helsingissä, myös Turussa on yliedustus ikäihmisiä ja maahanmuuttajia verrattuna naapurikuntiin. Lapsiperheet muuttavat suurempien ja halvempien tonttien perässä lähikuntiin ja käyvät kahdella autolla Turussa töissä (raa'asti yleistäen). Uusia päiväkoteja ja kouluja rakennetaan yhä syrjemmäs sieltä, missä työpaikat sijaitsevat. Se ei ole erityisen kestävän kehityksen mukaista kaupunkisuunnittelua ja ilmiön taustat löytyvät tietenkin Turun kaupungin omasta takavuosikymmenten päätöksenteosta. Siitä huolimatta asiaan pitäisi saada korjaus. Jotta Turku voisi maksaa mm. seudun työpaikat, kulttuuri ja koulutuspalvelut, tarvitaan uusi tapa jakaa tuloja.

Saman aikaisesti Turku yrittää saada talouttaan tasapainoon. Keinovalikoimaa tarvitaan laajasti. Yksi ikävimpiä keinoja on nykyisen palveluverkon tarkistaminen. Se on luotu kultaisella 1970-luvulla silloisten väestökehityslinjojen pohjalta. Se ei monin paikoin vastaa enää tarvetta. Keskittämällä voitaisiin taata taloudellisuuden ohella laatu. Tunnetekijät estävät kuitenkin järkevät päätökset, kuten kävi viimeisessä kouluverkkoselvityksessä Kokoomukselle.

Opetustoimi on tehnyt sinänsä hyvää työtä Timo Jalosen ja Henry Toivarin johdolla saadakseen sektorin talouden kuntoon. Nyt on aika korjata hedelmiä ja panostaa oppilashuoltoon tulevien vuosikymmenten paremmat elämänvalmiudet saavien oppilaiden ja sosiaalitoimen säästöjen nimissä. Toki eräitä järkeistyksiä verkkoon tarvitaan lisää.

Edellisten sukupolvien päätöksenteossa oli varmasti mukava olla mukana. Satraapit päättivät vain, mihin paikkoihin sijoitetaan mikäkin uusi palvelu. Nykyisten päättäjien ikävä mutta välttämätön velvollisuus on karsia verkko uudelleen realistiset tarvevaatimukset täyttäväksi. Näin minun sukupolveni ja minua nuoremmat pääsevät päätöksentekoon puhtaalta pöydältä, eikä useiden sukupolvien luomuksia purkamaan. Päätökset ovat siinä määrin ikäviä, ettei kukaan niitä erityisesti halua tehdä, mutta valitettavasti on pakko.

Kasvun rajat on monin paikoin saavutettu. Uusia nykyiset asuinvaatimukset täyttäviä alueita syntyy, mutta monet palvelut puuttuvat. Siellä missä on pikkulapsia, tarvittaisiin päiväkotia. Siellä, missä on lapsia, tarvittaisiin kouluja. Sitä vanhemmat voivat liikkua pitempiäkin matkoja, kunhan tarjolla olevat palvelut ovat laadukkaita. Se taas vaatii toimivaa joukkoliikennettä ja tiivistä yhdyskuntarakennetta.

Kun palveluverkot on tarkistettu, on syytä käydä hallinnon kimppuun. Turhat projektit ja konsultit tulee hylätä ensi tilassa. Koko hallinnon rakenteita pitää uskaltaa tarkastella ennakkoluulottomasti kuntarajoista lähtien aina pienimpien virastojen toimintatapoihin. Palvelujen laadun valvontaa on tehostettava ja hintakontrollia on tiukennettava. Jos maksamme ulkopuoliselle ylihintaa, on palvelu tuotettava omana työnä. Jos oma työ on ylihintaista, on rinnalle saatava tervehdyttävää kilpailua. Kaikille aloille tosin kilpailu ei sovi.

Kun palvelut ja rakenteet on käyty läpi, voimme harkita myös verojen ja taksojen korotuksia. Kyllä näistä vuosista voidaan selvitä, mutta se vaatii valmiutta ikäviinkin päätöksiin. Siksi esimerkiksi Vihreiden, Vasemmistoliiton ja Keskustan kannattaisi tarkistaa toimintatapojaan. Mitä haluamme tuleville turkulaisille jättää?

5 kommenttia:

Vesa Saarinen kirjoitti...

"Mitä haluamme tuleville turkulaisille jättää?"

Turun suuren ja mahtavan SDP:n vastaus: toriparkin.

Häpeäisitte.

Petja Raaska kirjoitti...

Niin. Keskustan kehittäminen on yksi asia joka pitää ratkaista. SDP näkee, että sille pitää tehdä jotakin. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta pitää lisätä. Viihtyisyyttä on lisättävä, mikä tarkoittaa autojen siivoamista katukuvasta. En haluaisi olla jättämässä tuleville turkulaisille autioituvaa, epäsiistiä ja kolkkoa keskustaa.

Autojen siivoaminen katukuvasta ei onnistu kovin monella eri tavalla. Maanpäällinen parkkihalli on tietenkin toinen vaihtoehto, mutten ymmärrä eroa paitsi että hyvää liike- tai asuintilaa menee hukkaan. Toiminnallisesti keskellä liikekeskuksia sijaitseva parkkitila edistäisi keskustan vetovoimaa ulkokehän kauppakeskuksiin nähden.

Taloustaantuman aikana pitää suosia myös työpaikkoja. Keskustan kehittäminen esitetyssä muodossaan tuo työpaikkoja niin rakennus- kuin palvelualoillekin. Ja mikä parasta, investoinnin maksaa joku muu kuin pahasti velkaantumassa oleva Turun kaupunki.

Vesa Saarinen kirjoitti...

Viherpesua, sillä Turun keskustan kehittäminen - mitä sillä tässä tarkoitatkaan - ei ole sidoksissa toriparkin rakentamiseen. Hyviä keskustan kehityshankkeita kannattaa ja pitää tukea. Huonoja, kuten toriparkkia, ei.

Vaihtoehtoja toriparkille olisi ollut vaikka millä tavalla, lähtien Louhen laajentamisesta ja päätyen niihin ajatuksiin, että autoilua (niin keskusta-alueella kuin muuallakin) tulisi ensisijaisesti välttää. Näihin SDP ei kuitenkaan tarttunut.

Argumentti taloustaantumasta on hieman omituinen, ottaen huomioon, että toriparkin rakentamisen pitäisi alkaa vasta 2012 ja rakentaminen kestää pitkään. Siten mahdolliset hyödyt keskustalle nähdään vasta vuosien päällä. Onko Turun SDP:llä kristallipallo, josta näkee, kuinka pitkä taloustaantumasta tulee?

Edellisessä korostan myös sanaa _mahdolliset_ - mitäköhän toriparkin rakentaminen aiheuttaa esimerkiksi torikaupalle? Mikä takaa, ettei Turussa kävisi samoin kuin Kotkassa, jossa toriparkin rakentaminen heikensi torikauppaa myös luolan rakentamisen jälkeen?

Janina Anderssonin mukaan kahdeksan turkulaista demaria vielä ennen kunnallisvaaleja vastusti toriparkkihanketta. Nyt takit kääntyivät ympäri. Miten selittäisit tämän äänestäjille - tai turkulaisille ylipäätään?

Ja, muuten, mikä onkaan kantasi kansanäänestykseen toriparkista?

Anonyymi kirjoitti...

Olisi hauska tietää, mikä oli tamperelaisten vihreiden perustelu kannattaa keskustan uutta maanalaista pysäköintiratkaisua. Siellä ollaan maanpäällistä pysköintiä saamassa Hämeenkadun ympäristöstä maan alle.

Uskotko tosiaan, että yksityisautoilun rajoittaminen keskustassa vähentää autoilua Turussa? Minä en. Uskon sen vain siirtävän liikennetä ulkokehälle entistä enemmän. Tämä taas johtaa kaupan näivettymiseen keskustassa. Tämä taas johtaa siihen, että myös kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttäjät siirtävät ostoskäyntinsä kaukaisiin ostoskeskuksiin.

SDP:n ryhmässä oli vaalien alla esitetyn valossa useita kaavaesityksen vastustajia tai sellaisia jotka suhtautuivat esitykseen kriittisesti. Kuusi oli selkeästi jo silloisen esityksen puolesta, osa ei ilmoittanut kantaansa. Nyt asetettujen reunaehtojen mukaan useat jäsenet olivat valmiita sietämään parkkiratkaisun osana laajempia kehittämistoimia. Vastustajia oli edelleen, mutta he eivät vieneet asiaa äänestykseen. Sitä en tiedä, mistä Andersson on saanut luvun 8. Sopiihan noita keksiä.

Suhtaudun perinteisesti kriittisesti yhden asian kansanäänestyksiin. Perehtyminen on yleensä kevyttä ja äänestysaktiivisuus laimeaa. Kysymyksenasettelun tekeminen on vaikeaa. Ja vastuuseen joutuvat kuitenkin edustuksellisen demokratian pelisääntöjen mukaan valitut elimet.

jouko kirjoitti...

Sotkeentuneet kalaverkot ja palveluverkot lienevät selvittäjilleen haaste, mutta kyseiseen puuhaan todella paneutuvia tekijöitä lienee harvassa. Erityisen haasteellista on se, että pyytävä verkko säilyy ehjänä ja ottavana. Turun palveluverkon ottavuus asukasmäärän lisääjänä on ollut enemmänkin päästävä. Onko päästävyyden syynä Turun elinkeinorakenne, joka ei ole onnistunut luomaan vakaita ja innovatiivisia työpaikkoja. Korkeasti kouliintuneille nuorille ei juurikaan opintaidon näyttömahdollisuuksia Auran rannoilla ole avautunut.